Alajärven kaupunginhallitus esittää maanantaina kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle, että Alajärven kaupunki ei osallistu kuntarakennelain mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen, Alajärven kaupungilla ei ole huomauttamista HT Eero Laesterän nimittämisestä kuntajakoselvittäjäksi ja kaupunki antaa lausunnon valtionvarainministeriölle, ja valtuuttaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajan allekirjoittamaan lausunnon.
Valtiovarainministeriö on pyytänyt Alajärven kaupungilta valtuuston päätökseen perustuvaa lausuntoa osallistumisesta kuntarakennelain mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen Ähtärin kaupungin talouden kriisiytymisen vuoksi.
Valtuustolle hyväksyttäväksi esitettävässä lausunnossa todetaan, että kuntarakennelain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.
Alajärven kaupunginvaltuusto katsoo, että kuntaliitos Alajärven kaupungin ja Ähtärin kaupungin tai useamman nyt lausuntopyynnön saaneen kunnan kesken ei olisi tarkoituksenmukainen eikä kuntajaon kehittämisen tavoitteiden mukainen, ja että muuttamisen edellytykset eivät Alajärven kaupungin osalta täyty.
Alajärvi muodostaa yhdessä Järviseudun kuntien kanssa kuntarakennelaissa tarkoitetun toiminnallisen kokonaisuuden — ei Ähtärin tai Kuusiokunnan seutukunnan kuntien kanssa.
Alajärven ja Ähtärin keskustoiden välinen välimatka on n. 65 km ja julkinen liikenne ei toimi käytännössä lainkaan. Ähtärin luontainen asiointisuunta on Alavudelle osin etäisyyksien vuoksi, mutta myös Kuusiokuntien seutukunnan kuntien yhteistyön historian vuoksi.
Mahdollisessa useamman kunnan liitoksessa Kuusiokuntien kanssa Alajärven asema voisi muodostua kestämättömäksi ja se vaarantaisi Järviseudun seutukunnan kuntien alueen palveluiden tuottamisen.
Vahva seutukuntaidentiteetti voisi muodostua myös poliittisessa päätöksenteossa paikkamäärineen hedelmällisen yhteistyön isoksi esteeksi. Alajärvelle tämä tarkoittaisi kunnallisen itsehallinnon kohtuutonta heikentymistä tilanteessa, jossa kaupunki on omilla toimillaan hoitanut hallintoaan ja talouttaan hyvin.
Yhteinen historia, yhteistyö – ja toimintakulttuuri ovat tärkeitä asioita, jotka vaikuttavat uuden rakentamisessa. Alajärven kaupungin ja Kuusiokuntien väliltä se puuttuu käytännössä joitakin pienempiä hankkeita lukuun ottamatta lähes kokonaan.
Tämän hetken tarkastelussa Alajärven kaupungin vuoden 2026 talousarvio tehtiin noin -1.1 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Vuosineljänneksen jälkeen arvio vuoden 2026 tuloksesta on noin – 2 miljoonaa euroa negatiivinen.
Tähän vaikuttavat valtionosuuksien leikkaukset, verotulojen ja väestömäärän väheneminen. Lainamäärät ovat myös voimakkaassa kasvussa aiheuttaen lainanhoitokulujen ison kasvun.
Alajärvellä on käynnissä erittäin isojen pakollisten investointien sarja; suurin uusi alakoulu, uusi päiväkoti sekä useita rakennusten saneeraukseen liittyviä hankkeita. Nämä yksistään tulevat nostamaan Alajärven lainamääriä yli 10 miljoonalla eurolla vuoden 2026 aikana.
Alajärven talous vaatii voimakkaita sopeutustoimia, jotta talous saadaan tasapainoon ja pidettyä kestävällä pohjalla. Tämä on myös edellytys pakollisten investointien toteuttamiselle.
Tässä vaiheessa on myös nähtävissä myös selkeä veronkorotuksen tarve ja sopeuttamistoimenpiteitä on aloitettu valmistelemaan vuosille 2027–2030.
Tämän hetken talouden sekä tulevien talousnäkymien pohjalta Alajärven kaupungilla ei ole kantokykyä ottaa vastatakseen Ähtärin painolastia minkäänlaisilla vaihtoehdoilla.
Alajärvi ja Ähtäri eivät muodosta yhteistä työssäkäyntialuetta. Alajärvi on lähes työpaikkaomavarainen (99.7 %, 2023). Alajärvi on Järviseudun seutukunnan selkeä työssäkäyntikeskus, johon suuntautuvat työssäkäyntivirrat erityisesti ympäröivistä Järviseudun kunnista (Vimpeli, Lappajärvi, Soini).
Alajärveltä muualle suuntautuva työpaikkaliikenne suuntautuu mm. Seinäjoelle, Vimpeliin ja Lappajärvelle. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 ähtäriläisistä pendelöi Alajärvellä 19 henkilöä ja Alavudella 162 henkilöä.
Koska Alajärvi ja Ähtäri eivät muodosta yhteistä työssäkäyntialuetta, ei niiden välinen kuntaliitos edistäisi tavoitetta siitä, että kunta muodostuisi työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta eikä liitos myöskään parantaisi alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Alajärven kaupunkilaisilta saadun palautteen mukaan kuntaliitokselle ei ole havaittavissa kannatusta. Asiasta ei ole tehty kyselytutkimusta, mutta palautteita on kertynyt useita eri yhteyksissä. Mielipideilmasto on siis hyvin erilainen kuin aikoinaan Vimpelin kunnan kriisikuntamenettelyssä.
Alajärven kaupungin osallistuminen esitettyyn kuntarakennelain 4 luvun mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen ei ole perusteltua eikä kuntarakennelain mukaisten kuntajaon muuttamisen edellytysten ja tavoitteiden mukaista.
Tuula Jokiaho
