Kuntaliiton tuore selvitys ennustaa Suomen lukioverkolle rajua alueellista murrosta. Lukio-opiskelijoiden määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä koko maassa noin 21 prosenttia eli yli 21 000 opiskelijalla. Kehitys ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan erot alueiden välillä kasvavat nopeasti.
Selvityksen mukaan nuorten määrä on vähentynyt jo 57:ssa Suomen 69 seutukunnasta. Erityisen vaikea tilanne on monilla pienemmillä paikkakunnilla ja maaseutualueilla, joissa lukioiden opiskelijamäärät uhkaavat romahtaa tulevina vuosina.
Järviseudun seutukunta kuuluu kaikkein kovimmin kärsiviin alueisiin. Kuntaliiton ennusteen mukaan lukio-opiskelijoiden määrä voi vähentyä Järviseudulla vuoteen 2040 mennessä noin 45–52 prosenttia. Sama kehitys koskee myös esimerkiksi Jämsän, Ylä-Pirkanmaan, Keuruun sekä Saarijärven–Viitasaaren seutukuntia.
Hybridimalli nähdään mahdollisuutena
Kuntaliitto varoittaa, että ilman uusia yhteistyöratkaisuja laadukkaan lukiokoulutuksen saavutettavuus voi heikentyä merkittävästi. Väestömuutos näkyy jo nyt konkreettisesti: kevään 2026 yhteishaussa 24 lukioon haki korkeintaan kymmenen ensisijaista hakijaa, ja seitsemään lukioon korkeintaan neljä opiskelijaa.
– Väestönmurros muuttaa lukiokoulutusta nyt nopeammin kuin moni vielä ymmärtää. Ratkaisuja pitää tehdä ennakoivasti ja yhdessä, ei vasta pakon edessä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Järviseudun lukioissa tilanteeseen suhtaudutaan vakavasti, mutta ratkaisuksi nähdään ennen kaikkea yhteistyön vahvistaminen. Vimpelin lukion rehtori Marko Timo arvioi, että alueella tilanne on toden teolla edessä reilun viiden vuoden kuluttua.
– Nyt tulee etsiä vieläkin tiiviimpiä yhteistyömuotoja. Opetuksellisesti näen parhaimpana vaihtoehtona hybridimallin eli lähi-, etä- ja verkko-opetuksen yhdistelmän. Tällä tavalla voidaan säilyttää mahdollisimman kattava lukioverkko, Timo sanoo.
Timon mukaan Järviseudun lukiot ovat tehneet yhteistyötä jo noin kolmen vuosikymmenen ajan. Pohja ei siis ole uusi, mutta sitä tulisi kehittää määrätietoisesti.
– Meillä on jo hyvää yhteistyötä, jota jalostamalla ja tehostamalla voidaan päästä parempaan lopputulokseen, hän toteaa.
Alajärven lukion rehtori Anne Luodeslampi on samoilla linjoilla.
– Allekirjoitan täysin Markon vastauksen. Tällä alueella lukiot todellakin tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä, ja toivottavasti valtionosuusjärjestelmä jatkossa huomioisi paremmin lukioiden välisen yhteistyön, Luodeslampi sanoo.
Kilpailun sijaan yhteisiä ratkaisuja
Lukioiden välinen kilpailu opiskelijoista kiristyy samaan aikaan, kun suuret kaupunkiseudut ja erityistehtävän saaneet lukiot vetävät opiskelijoita laajoilta alueilta. Pienemmillä paikkakunnilla nuoret hakeutuvat yhä useammin opiskelemaan muualle.
Kuntaliiton mukaan nykyinen lukioverkko ei enää kaikilla alueilla säily ilman uudistuksia. Selvityksen mukaan erityisesti 2030-luvun alku näyttää kriittiseltä, sillä kahdessa kolmasosassa seutukuntia opiskelijamäärän ennakoidaan vähenevän vuosina 2030–2035 yli 20 prosenttia.
Kuntaliitto korostaa, että tulevaisuuden ratkaisut löytyvät yhteistyöstä. Keinot voivat olla yhteisiä kursseja, etäopetusta, laajempia kielivalintoja sekä kuntien välistä yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä.
Lappajärven lukion rehtori Tarja Puro muistuttaa, että Järviseudulla yhteistyötä on jo tehty pitkään.
– Yhteistyö meillä luonnistaa akselilla Lappajärvi–Evijärvi–Vimpeli–Alajärvi, ja sitä jatketaan. Viime vuosina mukana on ollut enenevissä määrin myös Kauhavan ja Härmän lukiot, Puro sanoo.
Puro kuitenkin näkee ristiriidan siinä, että samaan aikaan kun Kuntaliitto painottaa yhteistyötä, valtion päätökset eivät aina tue sitä.
– Kuntaliitto sanoo näin, ja valtiovalta tekee päätöksillään lähes päinvastaisia päätöksiä, hän toteaa.
Myös Timo pitää valtion rahoitusjärjestelmän uudistamista välttämättömänä.
– Olisi erityisen tärkeää luoda sellainen malli valtionosuusjärjestelmään, joka kannustaisi koulutuksen järjestäjiä yhteistyöhön, Timo sanoo.
Kuntaliiton mukaan myös valtion rahoitusjärjestelmää pitäisi uudistaa, jotta kunnat voisivat järjestää lukiokoulutusta yhteistyössä ilman taloudellisia menetyksiä. Selvityksen mukaan kunnat kattavat jo lähes 70 prosenttia lukiokoulutuksen rahoituksesta.
Lukio on kunnan elinvoimatekijä
Järviseudun kaltaisilla alueilla keskustelu ei koske vain yksittäisiä lukioita, vaan koko alueen elinvoimaa ja koulutuksen saavutettavuutta. Monissa kunnissa samat aineenopettajat opettavat sekä lukiossa että yläkoulussa, joten lukioiden heikkeneminen vaikuttaisi myös perusopetukseen ja opettajien saatavuuteen.
Timo korostaa, että lukioverkon säilyttäminen on erityisen tärkeää myös perusopetuksen kannalta.
– Perusopetuksenkin toteuttaminen on haastavaa, jos lukio puuttuu rinnalta, hän sanoo.
Samaa painottaa Puro.
– Perusopetuksen pätevät opettajat perustuvat lukio-opetukseen. Jos lukioverkko harvenee, vaikutukset ovat vain huonoja, hän arvioi.
Rehtorit nostavat esiin myös nuorten arjen. Kaikille 16-vuotiaille muutto toiselle paikkakunnalle ei ole realistinen tai toivottava vaihtoehto.
– Mikäli pienet lukiot lakkautuisivat, syrjäytyneisyyden riski kasvaisi, kun opiskelija ei pääse käymään koulua kotoa käsin. Läheskään kaikilla ei ole valmiuksia muuttaa pois kotoa suorittamaan toista astetta, Timo sanoo.
Luodeslammen mukaan kotoa käsin opiskelu on tärkeää suurelle osalle nuorista ja heidän perheistään.
– Sekä kattava lähilukioverkko että ammatillisen koulutuksen läheisyys ovat varmasti merkittäviä vetovoimatekijöitä, kun perheet miettivät asuinkuntaansa. Kotoa päin opiskelupaikassa kulkeminen on tärkeää suurimmalle osalle 16-vuotiaita ja heidän perheitään, Luodeslampi sanoo.
Puro muistuttaa, että lukion merkitys ulottuu koulun seiniä laajemmalle.
– Töitä pitää tehdä sen eteen, että lukiokoulutus säilyy alueella. Se ei ole tärkeä kysymys vain nuorten itsensä kannalta, vaan myös perheiden sekä koko kunnan kannalta, muun muassa työpaikkojen säilymisen näkökulmasta. Kunnat ovat usein alueensa suurimpia työllistäjiä, Puro sanoo.
Timo tiivistää asian kunnan elinvoimaan.
– On sanomattakin selvää, että lukio tuo elinvoimaa kuntaan ja on yksi vetovoimatekijä paluumuuttajille ja kansalaisille, jotka miettivät asumispaikkaa.
Tuula Jokiaho
