Alajärven, Joensuun, Kuopion ja Lapuan kaupunginjohtajat ovat laatineet yhteisen kannanoton Sinisen tien merkityksestä NATOn ”military mobility” reittinä sekä teollisuuden ja matkailun kannalta katsottuna:
Suomen turvallisuus, talous ja alueellinen eheys rakentuvat nyt aivan uudella tavalla. Nato jäsenyyden myötä idän ja lännen välinen liikenne ei ole enää vain logistinen kysymys — se on osa Suomen strategista toimintakykyä. Nato jäsenyyden myötä ”military mobility” ei ole abstrakti termi vaan konkreettinen vaatimus.
Siksi keskisen Suomen poikittaisyhteys, Sininen tie, on noussut yhdeksi maamme tärkeimmistä väylistä, vaikka sen merkitys ei vielä näy poliittisessa keskustelussa riittävän kirkkaasti. Sininen tie saa alkunsa Norjan Mo i Ranasta, kulkien Ruotsin läpi Uumajan satamaan, josta se jatkuu Vaasan, Lapuan, Alajärven, Kuopion ja Joensuun läpi aina Venäjän rajalle. Vaasan satamasta itään kulkeva reitti muodostaa kriittisen osan Nato-liittouman logistista selkärankaa. Se mahdollistaa joukkojen ja kaluston nopean siirron, ja avaa Suomelle oven EU:n merkittäviin turvallisuusrahoituksiin. Turvallisuuspoliittisesti kyse ei ole vain tiestä, vaan Suomen ja koko Euroopan toimintakyvystä muuttuneessa maailmassa
Nato ajan vaatimus on toimiva länsi-itä akseli
Nato edellyttää jäsenmailtaan kykyä siirtää joukkoja ja kalustoa nopeasti. Termi ”military mobility” on noussut EU:n ja liittouman yhteiseksi prioriteetiksi. Vaasan satamasta itään kulkeva väylä on Suomen osalta kriittinen lenkki tässä ketjussa. Se yhdistää länsirannikon satamat sisämaahan ja edelleen itäiseen Suomeen — ja tarjoaa vaihtoehtoisen reitin Norjan satamiin, mikäli Itämeren eteläiset alueet olisi tukittu laivaliikenteeltä.
Kun turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi, ei ole varaa väylään, joka toimii vain hyvällä säällä ja ruuhkattomina hetkinä. Tarvitaan tie, joka kestää painavat kuljetukset, nopeat siirrot ja muuttuvat tilanteet.
Teollisuuden elinehto
Väli Suomen vahva vientiteollisuus — metalli, metsä, kemia — nojaa kuljetusvarmuuteen. Vaasan satama on niiden portti maailmalle, ja poikittaisyhteys on se valtasuoni, joka pitää tuotannon liikkeessä. Jokainen viivästys maksaa, ja jokainen pullonkaula heikentää kilpailukykyä.
Kun vienti on Suomen talouden kivijalka, ei ole yhdentekevää, miten tavara liikkuu. Sininen tie on monelle yritykselle kirjaimellisesti elinehto. Pohjoisen ulottuvuus ei ole siis sivuseikka. Yhteys Norjaan avaa reitin Jäämeren satamiin ja vahvistaa pohjoisen Euroopan logistista kokonaisuutta. Samalla se palvelee myös matkailua — Järvi Suomen, Pohjanmaan ja pohjoisen kohteet tarvitsevat toimivia yhteyksiä kasvaakseen. Matkailu on yksi Suomen nopeimmin kasvavista elinkeinoista, ja sen perusta on yksinkertainen: Sininen tie, joka toimii.
Kokonaisuus, jota ei voi ohittaa
Kun tarkastellaan turvallisuutta, taloutta, aluekehitystä ja kansainvälisiä yhteyksiä, yksi johtopäätös nousee ylitse muiden: Keskisen Suomen poikittaisyhteys, Sininen tie, on Suomen tärkeimpiä tielinjoja. Sen kehittäminen ei ole valinnainen hanke — se on välttämättömyys. Tämä väylä pitää Suomen koossa. Se yhdistää lännen ja idän, satamat ja teollisuuden, Suomen ja liittouman. Siksi sen vahvistaminen on koko maan yhteinen etu. Sininen tie on myös tielinja, joka on jo olemassa, eikä se tarvitse uusien kymmenien miljoonien tieväylien rakentamista. Väylän kunnossapito ja saaminen koko matkalta valtatietasoiksesi ovat perusasioita. Lisäksi Kuopion ja Joensuun kaupunki katsoo, että Sininen tie erityisesti Kuopion ja Joensuun välillä valtatiellä 9, on sotilaallisen liikkuvuuden kannalta merkityksellinen. Tällä välillä tulisi varmistaa erityisesti Riistaveden kohdan kehittäminen lausunnoilla olevan tiesuunnitelman mukaisesti.
Sinisen tien kasvanut rooli on tunnistettava, tuotava esiin kansallisesti ja sen ylläpitoon sekä kehittämiseen on panostettava voimakkaasti.
Vesa Koivunen, Alajärven kaupunginjohtaja
Jere Penttilä, Joensuun kaupunginjohtaja
Soile Lahti, Kuopion kaupunginjohtaja
Satu Kankare, Lapuan kaupunginjohtaja
