Keskusta on nimennyt lappajärveläisen ylihammaslääkärin Jaakko Anttilan ehdokkaakseen kevään 2027 eduskuntavaaleihin.
Anttila tuntee sosiaali- ja terveydenhuollon arkea niin vastaanottohuoneesta, johtotehtävistä kuin poliittisesta päätöksenteostakin. Nyt hän haluaa päästä vaikuttamaan asioihin myös eduskunnassa, jossa ratkaistaan lainsäädännön kautta monia hänen tärkeinä pitämiään kysymyksiä.
Anttilan mielestä hyvinvointialueiden rahoitus pitäisi saada oikeudenmukaisemmaksi ja kuntien valtionosuusjärjestelmä sellaiseksi, että peruspalvelut pystytään turvaamaan myös reuna-alueilla. Kolmantena tärkeänä tavoitteena on maataloustuottajien aseman parantaminen.
Kaikkien näiden kysymysten taustalla on myös huoli Järviseudun tulevaisuudesta. Anttila pitää väestön vähenemistä kotiseutunsa suurimpana haasteena ja uskoo, että erityisesti yrittäjyyden merkitys alueen elinvoiman ylläpitäjänä tulee kasvamaan.
– Ihmisille pitäisi saada luottamus siihen, että täälläkin voi elää ja rakentaa tulevaisuuttaan.
Anttila ei kuitenkaan näe reuna-alueiden ja keskuskaupunkien menestystä toisilleen vastakkaisina asioina. Päinvastoin hän ajattelee, että menestyvä Suomi rakentuu maakuntien vahvuuksien varaan ja että niiden tunnistaminen ja tunnustaminen hyödyttää koko maata.
Eduskuntavaalikampanjansa keskeisiksi arvoiksi Anttila on nostanut oikeudenmukaisuuden, yritteliäisyyden ja yhteisöllisyyden.
Politiikka kiinnosti jo nuorena
Kokkolasta kotoisin olevan Anttilan kiinnostus politiikkaan heräsi jo nuorena. Politiikasta ja maaseudun asioista keskusteltiin etenkin Anttilan isän puolen suvun kesken ja hän oli parikymppisenä ehdolla kotikaupunkinsa kuntavaaleissa. Luonnollinen puoluevalinta oli keskusta.
Seuraavallakin kerralla häntä kysyttiin ehdokkaaksi, mutta silloin elämä oli viemässä toiseen suuntaan.
Anttila oli ollut kesällä 2012 töissä Lappajärvellä, josta myös hänen puolisonsa on kotoisin. Yhteisen kodin perustaminen Lappajärvelle alkoi tuntua luontevalta ratkaisulta, ja muutto toteutui vuonna 2013.
Seuraavina vuosina elämä täyttyi perheestä, työstä ja opiskelusta. Esikoisen syntymän ja talon rakentamisen ohella Anttila teki väitöskirjaa, joka valmistui vuonna 2019. Opinnot eivät päättyneet tähänkään, vaan hän jatkoi kouluttautumista ylihammaslääkärin tehtäviin.
Nykyisin Anttila työskentelee ylihammaslääkärinä Alajärven sote-keskuksen alueella. Esihenkilötehtävien ja muun hallinnollisen työn lisäksi hänen työpäiviinsä kuuluu edelleen myös kliinistä hammaslääkärin työtä. Työuraan mahtuu myös jakso Järvi-Pohjanmaan peruspalvelujohtajana Alajärvellä.
Perheessä on nykyisin neljä lasta, iältään 2–14-vuotiaita.
Työn ja perheen rinnalla Anttilan aikaa on vienyt myös jalkapallo. Hänellä on oma taustansa lajin parissa, ja sen innostamana hän lähti aikanaan mukaan käynnistämään uudelleen Lappajärven Veikkojen jalkapallotoimintaa.
Työ on kantanut hedelmää. Harrastajamäärät ovat kasvaneet, ja päättyneellä kaudella seurassa oli jo noin sata lisenssipelaajaa. Anttilalla olisi edelleen monta ajatusta toiminnan kehittämiseksi.
Päätösten pitää perustua tietoon
Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon palaamiselle löytyi sopiva hetki vuoden 2025 aluevaaleissa.
– Halusin hyödyntää saamaani kokemusta. Olinhan peruspalvelujohtajan tehtävää hoitaessani ollut valmistelemassa uudistusta, ja kiinnostus sosiaali- ja terveydenhuollon asioihin on suurta.
Anttila valittiin Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustoon komealla äänimäärällä. Menestys yllätti hieman hänet itsensäkin, sillä varsinainen vaalikampanja oli varsin maltillinen.
Aluevaltuustossa työskentelyä Anttila pitää erittäin tärkeänä, sillä kyseessä on hyvinvointialueen ylin päättävä elin. Kehitettävää sen toiminnassa kuitenkin riittää. Hyvinvointialueet ovat edelleen nuoria, eikä aluevaltuustojen työskentelykään ole hänen mielestään vielä ehtinyt hioutua parhaaseen muotoonsa.
– Olemme joutuneet etenemään liian nopeasti, eikä rahoitus vastaa todellisuutta. Yhtälö on ollut alusta alkaen mahdoton, ja työtä on tehty koko ajan kriisimoodissa.
Erityisen tärkeänä Anttila pitää sitä, että päätökset pystytään perustelemaan. Hänen mukaansa niiden pitäisi aina pohjautua käytettävissä olevaan tietoon, eikä vaikeidenkaan ratkaisujen kohdalla pelkkä yleinen säästötarve riitä perusteluksi.
– Kun meille tuodaan tehtäväksi kovia ratkaisuja, pitäisi olla esittää myös kovia lukuja niiden vaikutuksista.
Anttila on seurannut politiikkaa, erityisesti terveyspolitiikkaa, jo pitkään. Eduskunnan hän näkee korkeimpana tasona, jolla terveydenhuollon asioihin voidaan vaikuttaa lainsäädännön kautta.
Jos paikka eduskunnassa avautuisi, kaikkein mieluisin tehtävä löytyisi sosiaali- ja terveysvaliokunnasta.
Vaikeitakin ratkaisuja on pystyttävä tekemään
Hyvinvointialueiden talousongelmat ja palveluverkoston tulevaisuus ovat Anttilalle tuttuja kysymyksiä sekä työn että aluepolitiikan kautta.
Hän kertoo vertailleensa Etelä-Pohjanmaan tilannetta Keski-Suomeen ja muihin Pohjanmaan maakuntiin. Etelä-Pohjanmaalla väestö asuu hajallaan eri puolilla maakuntaa, ja myös sote-keskusten määrä on suurempi.
Anttila katsoo, ettei sote-keskusten verkosto voi tiukassa taloustilanteessa olla liian tiheä. Hän on valmis harkitsemaan myös keskusten määrään liittyviä vaikeita ratkaisuja.
Alajärven asemaa sote-keskuksena puoltaa kuitenkin hänen mukaansa pitkä etäisyys maakuntakeskuksesta.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on parhaillaan arviointimenettelyssä. Sen aikana Anttila on pohtinut, että vastaava arviointi olisi syytä tehdä kaikille hyvinvointialueille. Näin voitaisiin hänen mielestään selvittää, missä rahoitusta on liikaa ja missä liian vähän.
– Ei voi olla niin, että toiset hyvinvointialueet voivat jopa kehittää palveluitaan, kun toisissa asiakkaat jäävät lähes heitteille.
Ehdokkuus vaati myös perheen tuen
Ajatus eduskuntavaaliehdokkuudesta ei syntynyt Anttilan omasta aloitteesta. Järviseudulla ei ole pitkään aikaan ollut omaa kansanedustajaa, ja Anttila alkoi saada epävirallisia tiedusteluja kiinnostuksestaan ehdokkuuteen.
Kun selvisi, että takana olisi Järviseudulla laajempaa kannatusta, Anttila joutui harkitsemaan asiaa vielä kuukauden päivät.
Mietittävää riitti. Hän koki, että aluevaltuustossa olisi edelleen paljon tehtävää, sillä alusta asti ajatuksena oli ollut pitkäjänteinen työskentely. Myös jalkapallotoiminnassa on edelleen toteuttamattomia suunnitelmia.
Kaikkein tärkein kysymys oli kuitenkin perhe. Valinta kansanedustajaksi muuttaisi väistämättä koko perheen arkea.
Puolisolta löytyi tuki ehdokkuudelle, ja lopulta ratkaisun teki Anttilan tyytymättömyys siihen, miten maan asioita on viimeisten kolmen vuoden aikana hoidettu.
– Jos edes vähän pääsisin muuttamaan tätä poliittista suuntaa, Anttila sanoo.
Kampanja ulottuu kahdelle kotiseudulle
Vaikka Järviseutu on Anttilan vaalikampanjan keskeinen painopiste, hän aikoo tehdä kampanjaa koko vaalipiirin alueella.
Erityisesti mukana on myös synnyinseutu Kokkola ja muu Keski-Pohjanmaa, jossa Anttilalla on edelleen runsaasti sukulaisia ja ystäviä.
Hän kertoo seuraavansa yhä tiiviisti myös Keski-Pohjanmaan asioita, joten vaalikierroksella voi hyvin poiketa entisillä kotikulmillakin. Anttila tietää edelleen, mistä siellä puhutaan.
Entä millainen mies Jaakko Anttila on politiikan, työn ja lukuisten harrastustoiminnan tehtävien takana?
Kun häneltä kysytään, miten ystävät häntä kuvailisivat, vastaus löytyy luotettavuudesta ja vastuullisuudesta.
Anttila arvelee ystäviensä pitävän häntä ihmisenä, johon voi luottaa ja jonka puoleen voi kääntyä apua tarvitessaan.
Mutta vakavien asioiden ja vastuunkannon rinnalle mahtuu myös toinen puoli.
– Kyllä he varmasti sanoisivat minua myös huumorintajuiseksi.
Tuula Jokiaho