Alajärven seurakunnan diakoniatyö käynnisti tammikuun lopussa Moni Me -kielikahvilan. Vaikka toiminta on vielä uutta, kevät osoitti nopeasti, että sille on alueella suuri tarve.
– Maahanmuuttajien suomen kielen oppimisesta ja kotoutumisesta on keskusteltu eri toimijoiden kanssa jo pitkään. Eräänä päivänä seurakunnan kirppiksellä huomasin, että maahanmuuttajat olivat jo löytäneet tiensä sinne. Silloin ajattelin, että miksi emme järjestäisi kielikahvilaa samassa paikassa, kertoo diakoni Ulla Anttila.
Aluksi Anttila ajatteli toiminnan pyörivän parin vapaaehtoisen voimin. Kevät yllätti kuitenkin iloisesti.
– Mukana oli parhaimmillaan 55 maahanmuuttajaa ja vapaaehtoisiakin on löytynyt jo parisenkymmentä. Se kertoo selvästi siitä, että tällaiselle toiminnalle on tarvetta.
Kevätkauden kokemuksia on käyty läpi sekä seurakunnan työntekijöiden että vapaaehtoisten kanssa. Syksyyn lähdetään innolla ja toimintaa kehittäen.
Yhteinen kieli on suomi
Kevään aikana kielikahvilassa kävi osallistujia peräti yhdestätoista eri maasta. Suuri osa heistä opiskelee Järviseudun ammatti-instituutissa, mutta mukana on myös henkilöitä, jotka ovat muuttaneet Suomeen puolisonsa työn tai opiskelun vuoksi.
Osallistujien suomen kielen taito vaihtelee paljon. Jokainen kokoontuminen alkaa yhteisellä aloituspiirillä, minkä jälkeen siirrytään pienempiin toimintapisteisiin. Pelit, askartelu ja muut yhteiset tekemiset toimivat luontevina keskustelun avaajina.
Diakonissa Merja-Terttu Akonniemi sanoo, että toiminta on ennen kaikkea silta keskusteluun. Yhdessä tekeminen helpottaa puhumista.
Vaikka kyseessä on kielikahvila ja kahvipöytäkin katetaan, varsinainen tarjoilu on suomen kieli.
– Kahvi ja seurakunnan keittiön herkulliset tarjottavat kuuluvat iltaan, mutta tärkeintä on keskustelu.
Kielikahvilassa puhutaan aina suomea.
– Vapaaehtoisen ei tarvitse osata mitään muuta kieltä. Suomen kieli on se asia, joka yhdistää kaikkia osallistujia. Aina löydämme keinon ymmärtää toisiamme, Anttila ja Akonniemi rohkaisevat.
Kielen lisäksi tutustutaan kulttuuriin
Suomen kielen harjoittelun rinnalla tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin ja vuodenkiertoon. Keskusteluissa käsitellään juhlapyhiä ja niiden taustoja, ja vierailijoina on käynyt eri alojen ammattilaisia.
Yhteistyötä on tehty muun muassa Marttojen ja Moms for Kids -toiminnan kanssa. Samalla maahanmuuttajille avautuu mahdollisuuksia löytää uusia harrastuksia ja verkostoja.
Kevään aikana nähtiin myös, kuinka nopeasti säännöllinen keskustelu kehittää kielitaitoa.
– Vaikka aikuiset eivät yleensä opi uutta kieltä yhtä nopeasti kuin lapset, jo yhden kevään aikana osallistujien suomen kielessä näkyi selkeää edistymistä.
Kulttuurimatka ilman matkalippua
Vaikka vapaaehtoisia on jo mukavasti mukana, uusia toimijoita kaivataan edelleen. Kiinnstuneet voivat ottaa yhteyttä Anttilaan. Mitä enemmän vapaaehtoisia on, sitä helpompi jokainen voi osallistua itselleen sopivina ajankohtina. Mukaan voi tulla myös suunnittelemaan toimintaa.
Vapaaehtoistyö antaa paljon myös tekijälleen.
– On todella antoisaa, kun keskustelu etenee siihen vaiheeseen, että voi kysyä toiselta: Kuka sinä olet? Silloin oppii tuntemaan ihmisen ja hänen kulttuurinsa. Samalla näkee myös Suomen ulkopuolelta tulleen silmin. Vapaaehtoinen pääsee kulttuurimatkalle ilman, että tarvitsee matkustaa mihinkään, Anttila kuvailee.
Kielikahvilan syyskausi käynnistyy maanantaina 31. elokuuta. Tapaamiset järjestetään viikoittain maanantaisin kello 17–19.
Kielikahvila tarjoaa maahanmuuttajille mahdollisuuden oppia suomen kieltä, löytää ystäviä ja rakentaa paikkaansa uudessa kotimaassa. Samalla se antaa vapaaehtoisille tilaisuuden kohdata uusia ihmisiä, oppia eri kulttuureista ja nähdä oma arki uusin silmin. Kielikahvila rikastuttaa kaikkia, jotka sen ovesta astuvat sisään.
Tuula Jokiaho
