Yhteismetsä on suosittu metsänomistuksen muoto. Suosiota kuvaa yhteismetsien määrän kasvu siten, että vuonna 2010 näitä oli noin 200. Nyt määrä on noin 660.
Suosiota selittää varmasti se, että metsänomistajia on yhä enemmän kaupunkilaisissa, jotka asuvat etäällä palstoistaan ja kokevat tehokkaan metsänhoidon hankalaksi. Monelle tuottava metsänhoito saattaa olla liian vaikeaa ja vaatisi aina ammattilaisen apua.
Yhteismetsä tarjoaa tähän ratkaisun. Liittymällä osakkaaksi jäävät metsänhoidon huolet valitun hoitokunnan vastuulle. Hoitokunta on osakkaiden valitsema ryhmä, joka hoitaa yhteismetsän asioita yrityksen hallituksen tapaan. Hoitokunnalla on tiivis yhteistyö alueen asiantuntijoihin, joten sekä hoitotoimet että puukaupat ovat aina ammattilaisten käsissä.
Tyypillisesti yhteismetsään liittyminen tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, kun iän karttuessa eivät omat voimat riitä ja metsän omistus kuitenkin haluttaisiin pitää. Liittämällä tila osaksi yhteismetsää vastaa yhteismetsä silloin ammattimaisesta hoidosta. Ja yhteismetsän osuus pitää siis edelleen metsänomistuksessa kiinni.
Yhteismetsää kannattaa harkita omistusmuodoksi erityisesti sukupolvenvaihdosta ennakoivasti ja silloin, kun perilliset haluavat pitää kiinni vanhempiensa perinnöstä ja turvata perintömetsän hyvä hoito. Tällöin koko palsta liitetään yhteismetsään ja kukin perillinen saa perintöosuutensa mukaisen osuuden yhteismetsään muodostetusta ns. haamutilasta. Ja tällöin yhteismetsä vastaa metsänhoitotöistä ja puukaupoista.
Yhteismetsässä tehdään päätökset enemmistöpäätöksin, joten yksimielisyysvaatimusta ei ole, kuten kuolinpesissä ja yhtymissä on. Omistamisen helppous ja demokraattinen paikallinen päätöksenteko ovat suuria vahvuuksia yhteismetsässä.
Yhteismetsä jakaa tilikaudelta muodostuvaa ylijäämää osakkailleen. Ylijäämä jaetaan yhteismetsäosuuksien suhteessa. Osakkaalle ylijäämä on verovapaata tuloa, jota ei tarvitse ilmoittaa omalla veroilmoituksella.
Yhteismetsä maksaa verot 26,5 prosentin pääomaverokannan mukaan.
Alajärven yhteismetsä on perustettu 2015. Yhteismetsä koko pinta-ala on 1.021 ha ja vuotuinen kasvu on n. 3.500 m3. Metsänhoitotyöt ja hakkuut tehdään ajantasaisen metsäsuunnitelman mukaisesti huomioiden kuitenkin kulloinenkin markkinatilanne.
Yhteismetsän toiminnan periaatteisiin kuuluu mm. kestävän metsätalouden harjoittaminen ja metsänhoidon ja -tuoton optimointi huomioiden metsäsertifikaatin ja luonnonhoidon kriteerit. Tarkemmin asia selviää kotisivulta alajarvenyhteismetsa.fi jossa on myös muuta yleistietoa.
Alajärven yhteismetsän tulos on ollut erinomainen koko toimikauden aikana ja osakkaille on tuloutettu vuosittain hyvä pääoman tuotto.
Yhteismetsä on avoin kaikille uusille liittyjille metsätilan pinta-alasta riippumatta. Liittyjän ainoa kustannus on tila-arvolaskelman laadituttaminen paikallisella asiantuntijalla, jotta arvon määritys on oikein verrannollinen yhteismetsän arvoon.
Annamme mielellämme lisätietoja liittymisestä ja toiminnastamme: Ville Vistbacka, puheenjohtaja, p. 050 342 1597, Martti Ojajärvi, varapuheenjohtaja, p. 050 518 4670 ja Keijo Rintamäki, hoitokunnan jäsen. p. 045 330 7747.
