– Olen opiskellut suomen kieltä 7–8 kuukautta. Minulla oli opettaja Finest Futuren kautta. Opiskelin suomea netissä ja opettajan kanssa. Ensin neljä kertaa viikossa opettajan kanssa ja sitten kaksi kertaa viikossa opettajan kanssa. Hain Vimpelin lukioon, Rautavaaran lukioon ja kahdeksaan muuhun lukioon, kertoo Indonesian pääkaupunki Jakartasta kotoisin oleva 15-vuotias Felicia Sulaiman suomen kielellä.
Felician 11 miljoonan asukkaan kotikaupunki vetää vimpeliläisittäin vertoja Kanon Shimenon kotikaupungille eli Tokiolle. Min Bhone Myatin eli Charlien kotikaupunki Yangonissa asuu puolestaan noin 4,7 miljoonaa ihmistä. Nuoria yhdistää kiinnostus suomen kieleen, lukio-opinnot Vimpelissä ja myös toiveet jatko-opinnoista Suomessa.
Kanon kertoo nähneensä kotipuolessaan televisio-ohjelman Suomesta ja revontulista.
– Olen ollut kiinnostunut Suomesta kaksi vuotta. Ensimmäiseksi opin sanomaan Minä olen Kanon. Suomea opiskelin Finest Futuressa netissä. Halusin Suomeen opiskelemaan, koska Suomi on kaunis maa. Luulen, että ihmiset ovat ystävällisiä ja hyviä, 16-vuotias nuori kertoo suomeksi.
Kanon on ensimmäinen Vimpelin lukioon hakenut japanilaisnuori. Vimpelin lukion lisäksi hän haki Lappajärven geolukioon.
– Jos haluan mennä Amerikkaan opiskelemaan, maksan rahaa. Jos haluan Suomeen opiskelemaan, pitää osata kieli ja tehdä hakemus, Kanon toteaa.
Felicia Sulaiman ei ole perheensä ainoa Vimpeliin päätynyt. Myös hänen kolme veljeään asuvat toistaiseksi Vimpelissä. Syksyllä veljet muuttavat Hartolaan ja aloittavat opiskelun Itä-Hämeen opistossa.
– Perheeni sanoi, että on hyvä, että opiskelen suomea.
Vimpelin lukiolla vetovoimaa
Charlien, Felician ja Kanonin lisäksi viime toukokuussa lukio-opintonsa Vimpelissä aloitti kuusi muuta aasialaisnuorta. Lukion alkajissa on suomalaisten lisäksi opiskelijoita Indonesiasta, Japanista, Myanmarista ja Vietnamista. Enemmänkin Vimpelin lukioon olisi ollut tulijoita Aasian suunnalta, sillä puolen viime vuoden aikana halukkuutensa Vimpelissä järjestettäviin lukio-opintoihin ilmoitti satakunta nuorta.
Vielä keväällä Vimpelin lukio oli mukana Peter Vesterbackan luotsaamassa Finest Future -ohjelmassa, jonka portaaliin nuoret tekivät hakemuksensa. Toiset nuoret hakivat vain yhteen lukioon, toiset useampaan. Vimpelin kunnan maahanmuuttokoordinaattori Lea Vasalampi kertoo, että ennen opiskelijavalintaa Vimpelin päässä tutkittiin nuorten koulumenestystä ja arvosanoja.
– Jokainen hakija lähetti itsestään myös esittelyvideon, jossa hän puhui suomea. Osa hakijoista haastateltiin etänä. Kaikilla opintonsa aloittaneilla on minimissään suomen kielen B1.1-taso eli he ovat opiskelleet suomea ehkä vuoden verran. He ovat myös käyneet suomen kielen puhutun, kuullun ja luetun ymmärtämisen testeissä.
B1.1-taitotaso on itsenäisen kielenkäyttäjän toimiva peruskielitaito, joka tarkoittaa kohtalaista kykyä selviytyä arkielämän, työn ja vapaa-ajan tavallisissa tilanteissa.
Kokin ura mielessä
Min Bhone Myat – eli tuttavallisemmin Charlie – opiskeli suomea ensin kuuden kuukauden ajan Finest Futuren kautta henkilökohtaisen opettajan avulla ja myöhemmin kaksi kuukautta itsenäisesti. Charlie harmittelee sitä, että Myanmarissa netti toimii huonosti. Hän ei pystynyt opiskelemaan suomea netin välityksellä niin usein kuin olisi halunnut.
– Hain Vimpelin, Pellon ja Sallan lukioihin. Aion suorittaa lukion kolmessa vuodessa. Sitten haluan opiskella kokiksi ammattikoulussa. Minun serkkuni on asunut kolme vuotta Pellossa. Suomalaiset ovat tosi ystävällisiä. Minulla on suomalainen ystävä Helsingissä ja hän on tosi puhelias.
Hyväksi ruuanlaittajaksi tiedetty Charlie kertoo syövänsä paljon suomalaista ruokaa. Hän on tykästynyt etenkin suomalaiseen juustoon. Hän syö myös esimerkiksi makkaraa, mutta perunaa ei kulu paljon. Vapaa-ajalla Charlie puuhailee YouTube-kanavansa kanssa. Kanavalleen hän tekee animea ja kääntää animea japanista äidinkielelleen eli burman kielelle.
Puhutaan suomea!
Sekä Kanon, Felicia että Charlie tunnustavat, että syyslukukauden alkaminen jännittää. Kolmikko toivoo saavansa Vimpelistä ystäviä. Jokaisella kansainvälisellä opiskelijalla on oma tukihenkilö. Lea Vasalampi kertoo antaneensa nuorille kirjoja ja lehtiä luettavaksi.
Kolmikolle on myös tärkeää, että heidän kanssaan puhuttaisiin suomea, eikä englantia. Suomen kieltä nuoret opiskelivat kesäkuussa joka arkipäivä Lea Vasalammen johdolla kokoontuneessa suomen kielen keskustelukerhossa. Kerholaiset kävivät esimerkiksi Vimpelin kirkossa, Suomen Pesäpallomuseossa ja Saarikentällä sekä Alajärven kirjastossa. Vierailujen lisäksi pidettiin grilli-ilta, jossa löydettiin uusia suomenkielisiä sanoja. Kanon huomioi, että suomen ja japanin kieliopit ovat samanlaisia – siis helppoja. Kanonin suomenkielinen suosikkisana on ”söpö”.
– Vimpeliläiset saavat rohkeasti tulla juttelemaan meille suomen kielellä, kolmikko kiteyttää.
Lea Vasalampi kertoo, että viime keväänä Vimpelin lukiosta kirjoitti ylioppilaaksi kaksi aasialaisnuorta. Toinen sai opiskelupaikan Tampereen yliopistosta ja toisen opintopolku jatkuu Aalto yliopistossa Espoon Otaniemessä.
Vetovoimaa riittää
Vimpelin lukiossa on syyslukukaudella kaikkiaan 80 opiskelijaa. Kansainvälisiä opiskelijoita on 19.
Vimpelin lukiolla on positiiviset kokemukset kansainvälisistä opiskelijoista. Rehtori Marko Timo kuvailee opiskelijoita motivoituneiksi. Timon mukaan ilman suomen kielen hyvää osaamista ei ylioppilaaksi tahdo päästä.
– Kansainvälisten opiskelijoiden suomen kieli kehittyy matkan varrella. Kansainväliset opiskelijat opiskelevat suomen kielen S2-opinnot, joista he myös kirjoittavat ylioppilaskokeen. Kansainvälisten opiskelijoiden tulokset vaihtelevat, kuten kotimaisillakin opiskelijoilla. Kokemukset kansainvälisistä opiskelijoista ovat positiivisia: he ovat motivoituneita opiskelijoita.
Indonesiasta, Japanista, Myanmarista ja Vietnamista saapuneet lukion alkajat aloittivat opintonsa jo toukokuussa. Näin ollen he välttyvät koko lukio-opintojensa ajan lukukausimaksuilta eli eivät ole jatkossakaan valtionosuusjärjestelmässä mukana. Mikäli EU- ja ETA-maiden ulkopuolinen opiskelija on aloittanut Suomessa toisen asteen opinnot 1.8.2026 tai sen jälkeen, häneltä peritään lukukausimaksu, joka vastaa opiskelun todellisia kustannuksia. Vimpelissä se tarkoittaa 12 983,80 euroa lukuvuotta kohti.
– Kansainvälisten opiskelijoiden määrä Vimpelin lukiossa vähenee jonkin verran. Kaikille lukukausimaksu ei ole kynnys, vaan perheillä on varaa lähettää nuori ulkomaille opiskelemaan.
Kansainväliset nuoret arvostavat sitä, että heitä arvostetaan. Marko Timon mukaan nuorten kotijoukoilta tulee palautetta. Vimpelin lukio on hyvässä maineessa Aasiassa, kun kaikki toimii.
