Päätös lääkäripäivystyksestä uuteen käsittelyyn Alajärvellä

Ensi viikon tiistaina kokoontuva Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta saa käsiteltäväkseen kaksi oikaisuvaatimusta päätöksestä, joka koski päivystysasetusta ja sen aiheuttamia muutokset Järvi-Pohjanmaalla.
Sari Palmun tekemässä oikaisuvaatimuksessa vaaditaan asian palauttamista uudelleen lautakuntakäsittelyyn. Perusteluna on lautakuntakäsittelyssä, esittelyssä ja pöytäkirjassa olevat virheet.
Uudelleenkäsittely perusteena Palmu esittää, että esityslistalla on ollut virheellinen esittelijä ja valmistelija, ylilääkärin estyneenä olosta ei ollut kirjallista selvitystä ja pöytäkirjantarkastajat allekirjoittivat kaksi erilaista pöytäkirjan pykälää.
Selvityksessä on todettu, että perusturvan hallinto havaitsi esityslistassa olleen teknisen kirjoitusvirheen ennen kokousta, jonka johdosta tekninen virhe valmistauduttiin korjaamaan pöytäkirjaan ja asiasta ilmoitettiin myös lautakunnan puheenjohtajalle ennakkoon.
Kokouspäivänä vs. ylilääkäri ilmoitti olevansa estynyt saapumasta kokoukseen. Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunnan johtosäännön mukaan esittelijän ollessa estyneenä asian esittelee hänen sijaisekseen määrätty. Sijaisen voi määrätä lautakunta.
Lautakunta ei ole määrännyt esittelijälle sijaista, joten asia käsiteltiin lautakunnan kokouksessa puheenjohtajan selostuksen pohjalta Alajärven kaupungin hallintosäännön mukaisesti. Päätöksenteossa ei täten tapahtunut menettelyvirhettä.
Estyneenä olosta ei ole perusturvaa koskevien toimintakäytäntöjen mukaan velvoitettu ilmoittamaan kirjallisella selvityksellä.
Järvi-Pohjanmaan perusturvan johtosäännössä määritellään, että ”ylilääkäri vastaa esittelemiensä asioiden osalta päätösten valmistelusta”. Myös peruspalvelujohtaja ”vastaa yhteislautakunnan päätösten valmistelusta.”
Säännön mukaan heillä on vastuu valmistelusta, mutta heitä ei velvoiteta olemaan asioiden ainoa valmistelija. Tosiasiallista vs. ylilääkärin osallistumista asian valmisteluun ei ole mainittu tarkastetussa pöytäkirjassa, jonka vuoksi asian käsittelyssä voidaan tulkita syntyneen muotovirheen.
Tekninen kirjoitusvirhe, eli esittelijän kohdalla peruspalvelujohtajan nimike, jäi edelleen rasittamaan tarkastettua pöytäkirjaa. Pykälän allekirjoitettu päätösteksti ei myöskään vastannut kokouksen kulkua. Koska nämä huomattiin perusturvan hallinnossa ennen pöytäkirjan nähtävillä pitoa ”kokousta vastaavana päivänä seuraavalla viikolla” sekä ennen otteiden lähettämistä asianosaisille, päätettiin pöytäkirjapykäläteksti korjata ja pyytää pöytäkirjantarkastajat uudelleen tarkastamaan pöytäkirjan kyseinen pykälä.
Perinteisesti on katsottu, että päätös syntyy, kun puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan. Sen jälkeen pöytäkirjan tarkastajat tarkastavat pöytäkirjan. Jos pöytäkirjan tarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. Sen sijaan mitään menettelyä pöytäkirjan uudelleen tarkastamisesta laki ei tunne. Näin ollen voidaan tulkinta menettelyssä syntyneen muotovirhe tältä osin.
Oikaisuvaatimusmenettelyn yhtenä tarkoituksena on mahdollistaa päätöstä mahdollisesti rasittavien muotovirheiden korjaaminen joustavasti ja aikaisessa vaiheessa. Näin vältetään pitkät muutoksenhakuprosessit ja niihin sisältyvät riskit.
Oikaisuvaatimuksen johdosta päätöksen kumoaminen ja asian valmistelun alusta aloittaminen tarjoaa tulkinnanvaraisessa tilanteessa joustavan mahdollisuuden muotovirheiden oikaisemiseen.
Tästä syystä perusturvalautakunnalle esitetään, että se hyväksyy oikaisuvaatimuksen ja kumoaa 30.9.2014 tekemänsä päätöksen muotovirheiden perusteella.
Edelleen esitetään, että asian valmistelun alusta aloitetaan välittömästi.

Muutos päätökseen?

Kyseiseen päätökseen liittyen on perusturvalautakunnalle saapunut myös Tapio Höykinpuron allekirjoittama oikaisuvaatimus, jossa lautakuntaa vaaditaan oikaisemaan, muuttamaan tai tekemään uuden päätöksen, missä virka-ajan ulkopuolinen vastaanotto iltaisin ja viikonloppuisin huomioidaan.
Oikaisuvaatimuksessa kritisoidaan päätöksen perusteluja, kokonaisvaikutusten arviointia ja kustannusvaikutuksia.
Vastauksessa vaatimukseen todetaan, että päivystysasetuksen muutoksen vuoksi perusturvalautakunta päätti sekä päivystystoiminnan että vastaanottotoiminnan järjestelyistä, jotka toteutetaan samanaikaisesti.
Perusturvalautakunnalla on tiedossa, että vastaanottotoiminnan järjestämistä mihin vuorokauden aikaan tahansa ja missä toimipisteessä tahansa ei mikään laki kiellä, jos siihen on olemassa riittävät ja potilasturvalliset resurssit.
Päivystyksen keskittämisen seurausvaikutukset on arvioitu talousarviovalmistelun yhteydessä, jotka on tehty normaalimenettelyn mukaisesti. Sen lisäksi perusturvalautakunta ja kahdessa talousarvioneuvottelussa mukana olleet käsittelivät päivystyksen nykyjärjestelyjä, käyntitilastoja ja kustannusvaikutuksia läpi kolmella eri vaihtoehdolla.
Arvioitu kustannussäästö koko Järvi-Pohjanmaalle on noin 500000 euroa. Päivystystoiminnan keskittäminen on järkevää ja taloudellista sinne missä on asianmukainen ja pätevä hoito kaikkine tutkimusvälineineen.
Seinäjoen kaupunki on varautunut kiireellistä hoitoa tarvitsevien vastaanottoon. Seinäjoella tehdään vain kiireellisiä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä, joita ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa.
Kiireetöntä hoitoa tarvitsevat hoidetaan omana toimintana virka-ajalla. Kiireettömällä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, jossa potilaan tila ei vaadi välitöntä hoitoon pääsyä, vaan potilas voi odottaa sekä hoidon tarpeen arviointiin että hoitoon pääsyä.
Kiireetöntä hoitoa tarjotaan kunnan asukkaille arkipäivisin päiväaikaan terveyskeskuksessa. Puhelinpalvelua ja neuvontaa terveyskeskuksesta on saatava arkipäivisin virka-aikana välittömästi. Puhelimessa hoitaja arvio potilaan ongelmaa, antaa neuvontaa, ohjausta sekä ohjaa oikeaan hoitopaikkaan. Puhelinohjauksella voidaan hoitaa osa potilaan ongelmista ilman lääkärissä käyntiä.
Puhelinohjauksella potilaat saavat nopean ensikontaktin terveydenhuoltoon vaikka vastaanottoaikaa ei heti järjestyisikään. Puhelinohjauksen merkittävä vaikutus näkyy, kun päivystyksiin ja vastaanotoille ohjataan vain todellista apua tarvitsevat potilaat. Päiväaikaiseen vastaanottotoimintaan resurssointi lisää mahdollisuuksia hoitaa jo päivällä lapsiperheitä, vanhuksia ja pitkäaikaissairaita. Työssäkäyviä palvelee työterveyshuolto kuten aiemminkin virka-aikaan.
Etelä-Pohjanmaan kaikki kuntayhtymät/kunnat ja yhteistoiminta-alueet siirtävät virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen Seinäjoelle johtuen päivystysasetuksen vaatimuksista. Kaikki supistavat myös ilta- ja viikonloppuvastaanottojaan, Järvi-Pohjanmaa eniten.
Järvi-Pohjanmaan kunnista yksi on kriisikunta. Suomen useissa kunnissa on jo aiemmin siirrytty keskitettyyn päivystykseen ja ilta- sekä viikonloppuvastaanotot on supistettu tai lopetettu.
Järvi-Pohjanmaan houkuttelevuus perustuu moneen seikkaan, joista eri palveluiden saatavuus on yksi. Työpaikan saanti, arkipäivässä toimivat jokapäiväiset palvelut ja alueen ilmapiiri vaikuttavat kaikki omalta osaltaan asuinpaikan valintaan. Lääkärin vastaanotolla käydään keskimäärin 1-2 kertaa vuodessa, joten kyse ei ole jokapäiväisestä palvelusta.
Mikäli ilta- ja viikonloppuvastaanottoa järjestettäisiin, tulisi se järjestettäväksi pitkälti ostopalvelulääkärin varassa. Kustannusvaikutusta on vaikea arvioida. Tällä hetkellä yhden päiväaikaisen (ma-pe klo 8-16) ostopalvelulääkärin kustannus on 168000-192000 euroa/vuosi. Ilta- ja viikonlopputyö nostaa kustannuksia oleellisesti. Lisäksi tulee laskea hoitajien työn osuus.
Perusturvalautakunta on velvoitettu ensi vuoden talousarviossa pysymään kuntien asettamissa kehyksissä. Vastaanottotoiminta on kuntien yhteinen tuote. Mikäli kunnat joustavat asettamistaan kehysvaatimuksista voidaan vastaanottotoimintaa tarkastella uudestaan.
Päätösesitys tästä oikaisuvaatimuksesta annetaan vasta kokouksessa.