Jos hallituksen esitys tilaajavastuulain muutoksista toteutuu, se vähentää valvonnan tehoa ja lisää harmaan talouden elintilaa Suomessa. Samalla se lisää turhaa byrokratiaa sekä yrityksissä että viranomaisen toiminnassa.
Tätä mieltä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, joka vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko maassa.
Työsuojelun vastuualueen mielestä esityksessä on useita puutteita, mutta räikeimmät niistä liittyvät ulkomaisten työntekijöiden eläke- ja tapaturmavakuuttamiseen ja verovelkaan.
Tilaajavastuulaissa on kyse siitä, että tilaajan on ennen sopimuksen solmimista varmistettava, että alihankkija tai vuokratyöyritys on hoitanut muun muassa eläkemaksut ja verot.
Lain ansiosta töitä ei voi ketjuttaa yrityksille, jotka laiminlyövät velvollisuuksiaan ja voivat siksi tarjota työtä halvemmalla. Laki on todettu tehokkaaksi keinoksi torjua harmaata taloutta. Lain laiminlyönneistä voidaan määrätä tilaajalle 1702 – 17024 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, rakennusalalla jopa 50 000 euron.
Ulkomaisten yritysten olisi helppo laiminlyödä eläkevakuutukset
Tähän asti valvonnassa on edellytetty, että tilaaja varmistaa, että kaikilla sopimussuhteen aikana ulkomailta lähetetyillä työntekijöillä on eläke- ja tapaturmavakuutus. Nyt lakia ollaan muuttamassa niin, että jos lähetetty työntekijä saapuu vasta työn alkamisen jälkeen, tilaajan ei tarvitsisi varmistaa, että tällä on eläke- ja tapaturmavakuutus. Sen sijaan vastuu siirtyisi ulkomaiselle alihankkijalle, jonka valvonta on tehotonta, koska sille ei voi määrätä laiminlyöntimaksua.
Käytännössä uudistus mahdollistaisi sen, että ulkomainen alihankkija voi lähettää ensin yhden työntekijän, jolla vakuutukset ovat kunnossa, ja parin päivän päästä 30 työntekijää, joilla vakuutuksia ei ole.
– On aivan käsittämätöntä, että yleisesti kentällä hyväksyttyjä toimintamalleja ja Korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymää valvontalinjausta lähdetään muuttamaan siihen suuntaan, että ulkomaalaiset yritykset saavat markkinoilla kohtuuttoman kilpailuedun, toteaa ylitarkastaja Mikko Vanninen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Vanninen johtaavaltakunnallista tilaajavastuutarkastajien tiimiä.
Verovelka ei enää estäisi sopimuksen tekoa
Tähän asti viranomainen on valvonnassaan edellyttänyt, että tilaaja käyttää vain sellaisia sopimuskumppaneita, jotka ovat hoitaneet veronsa tai aikovat todistetusti hoitaa ne. Mikäli sopimuskumppanilla on verovelkaa mutta ei suunnitelmaa sen maksamiseksi, määrätään tilaajalle pääsääntöisesti aina laiminlyöntimaksu.
Uudistetun lain mukaan riittäisi, että tilaaja varmistaa, ettei yritys ole verovelkarekisterissä. Rekisterissä näkyvät jatkossa vain ne, joilla on verovelkaa yli 10 000 euroa ja verovelasta ei ole verottajan kanssa sovittua maksusuunnitelmaa. Lisäksi tilaaja voisi tehdä sopimuksen oman harkintansa mukaan, vaikka yrityksellä olisikin yli 10 000 euroa verovelkaa ja merkintä rekisterissä.
– 10 000 euron verovelka on pienelle yritykselle hirvittävän suuri. Uudistus helpottaisi verojen laiminlyöntiä, varsinkin lyhyen elinkaaren yritysten kohdalla. Tämä vaikuttaa tietenkin jatkossa negatiivisesti verokertymään, Vanninen toteaa.
Rakennusalan hyviä käytäntöjä ei aiota viedä muille aloille
Tilaajavastuulaki koskee kaikkia aloja, mutta tiukin se on rakennusalalla. Rakennusalalla tilaajan tulee hankkia selvitykset aina. Muilla aloilla selvityksiä ei tarvitse tehdä, jos sopimuskumppani on ”vakiintunut toimija” tai sillä ei ole työntekijöitä. Nämä poikkeukset tuovat paljon turhaa työtä sekä tarkastajille että yrittäjille, jotka joutuvat puntaroimaan, milloinselvityksiä tarvitaan ja milloin ei.
Rakennusalalla tilaajavastuulakia pidetään onnistuneena, ja sen on todettu vähentävän tehokkaasti harmaata taloutta. Tätä mieltä ovat työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä rakennuttajien edustajat.
– Tässä lain uudistuksessa nämä rakennusalan hyviksi todetut käytännöt olisi voitu viedä myös muille aloille. Näin ei kuitenkaan aiota tehdä, Vanninen pahoittelee.
Lakiuudistus osittain vesittäisi tehokkaaksi todettua valvontaa
Yllä mainittujen lisäksi uudistuksessa on paljon yksityiskohtia, jotka toteutuessaan lisäävät turhaa paperityötä sekä yrityksissä että valvovan viranomaisen toiminnassa. Kokonaisuudessaan lakiuudistus toisi tilaajavastuulakiin useita turhia muutoksia, jotka vievät viranomaisen resursseja mutta eivät tehosta valvontaa.
Hallituksen esitys tilaajavastuulain uudistuksesta menee lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Lakimuutoksen valmistelleen työryhmän tavoitteena oli muuttaa tilaajavastuulakia niin, että sillä voidaan nykyistä tehokkaammin torjua talousrikollisuutta ja harmaata taloutta.
– Nyt on käymässä juuri päinvastoin. Uudistus vähentää valvonnan tehoa ja tarjoaa uusia porsaanreikiä lain kiertämiseen. Samalla se tuo turhaa työtä sekä tarkastajille että yrittäjille. Tämä on silkkaa verorahojen tuhlausta ja yrittäjien kiusaamista. Täysin käsittämätön ratkaisu aikana, jolloin julkista sektoria tulisi tehostaa ja rehellistä yritystoimintaa tukea, Vanninen toteaa.
– Yleensä emme valvovana viranomaisena pyri julkisesti arvostelemaan lakia tai sen valmistelua. Nyt ehdotetut uudistukset ovat mielestämme kuitenkin niin huonoja, että meitä huolestuttaa, ymmärtävätkö päättäjät varmasti, millaisia seurauksia niillä on.
