Jaana ja Pekka Keisanen kertovat, että turkisalan yrittäjyys on tuulista puuhaa – kaikki saattaa muuttua yhdessä yössä maailmanpoliittisen tilanteen myötä. Lähialueet eivät yksin ei paljon alalle vaikuta, sillä 90 prosenttia turkiksista myydään euroalueen ulkopuolelle.

P.A.Keisanen Oy Lehtimäen Vuoden yrittäjä

Lehtimäen Vuoden Yrittäjäksi on valittu turkistarha P.A.Keisanen Oy. Yritys on perustettu vuonna 1982 Pekka Keisasen ja hänen isänsä Aarnon toimesta. – Isä ei kyllä ollut tarhalla käynytkään siihen mennessä, kun ensimmäiset ketut haettiin, muistelee Pekka nyt 32 vuotta myöhemmin.

Isä oli kuitenkin hyvä tuki yrittäjäksi ryhtyneelle nuorelle miehelle, joka oli hakenut alan tietotaidon Kannuksessa käydystä koulutuksesta ja työskenneltyään puolitoista vuotta Kirkkonummella koetarhalla.

Kiinnostus alaan Pekalle oli syntynyt oman metsästysharrastuksen kautta. 80 -luvulla uusia tarhoja perustettiin vielä yleisesti, aina 90 -luvun lamaan saakka. Lehtimäelläkin oli parhaimmillaan 16 tarhaa, nyt niitä on neljä.

Tarhaus aloitettiin 50 ketulla ja 200 minkillä. Vuosien vieriessä Isä-Aarno jäi pois yrityksen omistuksesta vuonna 1994. Pekan puoliso Jaana – tyttönimeltään muuten Saarikettu! – työskenteli vuoteen 1996 saakka Lehtimäen seurakunnalla, mutta vuonna 1997 hän tuli mukaan perheen yritykseen.

Tänä päivänä yritys työllistää Jaana ja Pekka Keisasen lisäksi myös yhden ulkopuolisen työntekijän. Emokettuja tarhalla on nyt 600 ja minkkejä 800, eli tavoite on saada vuosittain molemmista noin 3000 nahkaa.

Kokoluokaltaan Keisasten turkistarha sijoittuu keskivaiheille, kyseessä ei ole pieni tarha, muttei isokaan.

Kuluneiden 32 vuoden aikana alan lainsäädäntö on muuttunut paljon. Nykyisin esimerkiksi ympäristölupien säännöt ovat tiukat ja valvonta tarkkaa. Myös häkkikoon muutokset ovat tuoneet merkittäviä muutoksia, muutama vuosi sitten samalle eläinmäärälle oli rakennettava kolmannes lisää tarha-alaa ja minkkihäkit menivät kokonaan uusiksi.

Turkisala on jatkuvasti silmälläpidon alaisena ja Keisaset kertovat, että myös yrittäjät itse katsovat kriittisellä silmällä eläintensä kuntoa ja niiden elinolosuhteita. – Kun eläimillä asiat on hyvin, on yrittäjänkin helppo nukkua yönsä, Pekka Keisanen toteaa.

Eläinten hyvinvointi on yrittäjän kannalta kaikkein tärkein asia, sillä jos turkistuotannossa haluaa saada hyvän pentutuloksen ja hyviä nahkoja, eläinten hyvinvoinnin on oltava kunnossa. Sairauksia ei eläimille haluta, lisääväthän ne yrittäjien työmäärääkin aina merkittävästi.

Turkistarhaajan työpäivä poikkeaa perinteisen maatalouden harjoittajan työpäivästä siinä, että työ tehdään pääasiassa normaalin päivätyöajan puitteissa. Työhön mennään aamulla ja palataan illalla. Päivä sisältää eläinten ruokintaa, paikkojen kunnostusta, siivoamista ja ennen muuta eläinten hyvinvoinnin tarkkailua.

Vuoden kierto tarhalla on mielenkiintoinen ja kahta samanlaista päivää ei ole. Tällä hetkellä on hyvin kiireistä, koska eläinmäärä on suurimmillaan. Nahoitusaika alkaa marraskuun puolivälissä ja se yritetään saada loppuun jouluksi.

Tämän jälkeen on hetken hiljaisempaa, kunnes kevään paritusaika on maalis-huhtikuulla noin 1,5-2 kuukauden ajan. Pentujen erottelu koittaa kesäkuun lopun ja heinäkuun lopun välillä.

Alan taloudelliset näkymät ovat hyvin ailahtelevat. Viime vuosi oli hyvä, nyt taas ei olekaan enää hurraamista. Lopputulos nähdään vasta huutokaupassa, josta Keisastenkin tuottamat turkikset lähtevät maailmalle Saga Fursin kautta, suurimmaksi osaksi Kiinaan.

Ei pelkkää työtä

Pekka ja Jaana Keisanen ovat esimerkillisiä yrittäjiä sikäli, että he eivät halua polttaa itseään loppuun työllä, vaan myös omasta vapaa-ajasta pyritään pitämään kiinni.

Pekka on säilyttänyt rakkaan metsästysharrastuksensa ja Jaanalle sydäntä lähellä ovat liikunta ja lukeminen.

Keisaset ovat myös innokkaita matkustelijoita. Näin on oltavakin, sillä jos lomaa yrittää pitää kotona, niin siitä ei todellisuudessa tule mitään. Niinpä suunnaksi otetaan joko pohjoinen tai etelä, jos lomalla halutaan olla.

Perheen neljästä pojasta ketään ei ole myöskään lähdetty painostamaan yritykselle mahdolliseksi jatkajaksi. Pekka on itse saanut toteuttaa yrityksessään omaa tietään eikä koe, että pojista jonkun pitäisi valita sama. Aika näyttää miten asiassa käy.

– Tällä alalla kaikki saattaa muuttua yhdessä yössä ja tulevaisuudesta ei siksi koskaan tiedä, Keisaset toteavat. Turkiksen käyttö on muuttanut monella tavalla muotoaan viime vuosina ja tuotekehityksellä haetaan yhä lisää uusia, tähän päivään paremmin sopivia käyttötarkoituksia.

Lehtimäen yrittäjiin Keisaset ovat kuuluneet jo pitkään, mutta valinta Vuoden Yrittäjiksi tuli yllätyksenä. Vaikka yllätys oli suuri, niin toki tällainen huomionosoitus on aina positiivinen asia pitkän linjan yrittäjille.

Tuula Jokiaho