Neuvosen perheen arjesta ei elämisen ääntä puutu. Sen takaavat lapsien lisäksi tilalla asustava suuri eläinten kirjo. Kuvassa taustalla Kainuunharmaanlampaiden monisävyisiä taljoja.

Pääsiäisen juhlapöytään aitoa lähiruokaa – Lue Kati Neuvosen vinkki lampaanlihan valmistamiseen!

Astun sisään Neuvosentilan lampolaan ja minua tervehtii iloisesti pienten karitsoiden ja 60 uuhen kuoro. Lampaat lopettavat tervehdyshuutonsa vasta kun niitä menee paijaamaan ja antaa vuorotellen jokaiselle hetken huomiota.

Huhtikuussa syntyvät viimeiset astutetut karitsat ja silloin tilalla on jopa sata karitsaa. Mustikka ja Mansikka ovat muutaman päivän ikäiset kaksoset, joiden emä ei pysty niitä itse juottamaan utaretulehduksen takia.

Onneksi vapaaehtoisia tuttipullosta juottajia ei tarvitse kaukaa etsiä, eläinrakkaita lapsia kun on Neuvosen Katin ja Mikan perheeseen siunaantunut kuusi kappaletta. Perheen esikoinen Hilja on täyttänyt 11 vuotta ja käy Uusikylän koulua. Muut lapset vanhimmasta pienimpään ovat Arvo, Oiva, Anni, Aaro ja Eino.

Neuvosen perheessä ollaan hyvin omavaraisia. Liha tulee omalta tilalta 99 prosenttisesti ja tuoreet kananmunat saa hakea kanalasta miltei joka aamu. Perunat ja osa kasviksista noukitaan kesäisin pihamaalta. 8-vuotias Arvo kertoo ylpeänä kasvattavansa itse kurpitsaa.

Oman tilan töiden lisäksi Kati lomittaa myös muiden tiloilla, joten päivistä tulee välillä hyvin pitkiä. Lapset auttavat ihailtavan reippaasti äitiä tilan töissä ja ajavat pikkukottikärryillä lampaille heinää ja laskevat kaukaloihin letkulla juomavettä.

Neuvosentilalla kasvatetaan erittäin harvinaisia Kainuunharmaa-rotuisia lampaita. Kati kertoo, että niitä on alle tuhat yksilöä Suomessa. Kainuunharmaa on alkuperäinen suomalainen lammasrotu, joka oli vielä hetki sitten vaarassa kuolla sukupuuttoon. Karitsat syntyvät usein mustina, mutta alkavat harmaantua pian syntymänsä jälkeen, toiset tosin vasta vuoden parin päästä ja jotkut yksilöt eivät harmaannu koskaan, vaan jäävät täysin mustiksi tai ruskeiksi. Tämä takaa upean värivalikoiman myynnissä oleviin lampaantaljoihin.

Kainuunharmaakaritsat saavuttavat teuraskypsyyden noin puolen vuoden iässä. Niiden liha on miedon makuista, mureaa, hienosyistä ja rasvatonta. Liha onkin erittäin terveellistä ja sitä saa Neuvosentilalta myös purkitetussa muodossa. Mika toteaa, että purkkiliha sopii miltei kaikkeen ruoanlaittoon. Lasten herkkua on perinteinen makaroni, johon lihaa on sekoitettu.

neuvonen13

Lampaanlihan kulutus on reilussa kasvussa. Siitä kertovat tilastotiedot, joiden mukaan vuonna 2003 lammasta syötiin Suomessa 1,8 miljoona kiloa. Vuonna 2013 luku oli jo 3,4 miljoonaa kiloa ja tämän vuoden tavoite on 4,7 miljoonaa kiloa. Kotimaisen karitsanlihan suosio suoramyynnissä on ennallaan, mutta Kati harmittelee, että tukut eivät osta lihaa entiseen malliin.

Syinä lammasteurastuksen ruuhkautumiseen ovat ainakin kova hintakilpailu tuonnin kanssa sekä tuotannon nopea kasvu. Uskoa kuitenkin löytyy, että markkinoilla on tilaa kotimaisella karitsalle, kunhan kanavat saadaan auki. Pääsiäisen jälkeen tilanteen luulisi helpottavan. Tällä hetkellä kauppojen hyllyistä löytyy hyvin paljon Uudesta-Seelannista tuotua lampaan ja karitsan lihaa. –Vaikea uskoa, että ne sieltä lähettäisivät parasta mahdollista lihaa tänne meille, Kati toteaa.

2. huhtikuuta Katin voi tavata K-Extra Pitkäsessä antamassa ohjeita lampaanlihan valmistamiseen. Hän on myös kauhan varressa jakamassa kävijöille herkullista lammaskaalikeittoa. Helppona vinkkinä ruoan laittoon hän kehottaa hankkimaan pataan sopivaa lihaa, esimerkiksi lampaan niskaa tai lapaa. Liha laitetaan uunipataan runsaasti suolaten ja annetaan muhia 175 asteisessa uunissa puoli päivää. Sen jälkeen sen voi maustaa ja syödä perunoiden kanssa. –Ja kyllä on hyvää! Tähän tyyliin laitan usein ruoan kotona, kertoo Kati.

Kati kiittelee Pitkäsen kyläkauppaa hyvästä yhteistyöstä. He ovat ottaneet lampaan tuorelihaa myyntiin ja sitä on saatavilla juuri sopivasti pääsiäisen pyhille. Tavoitteena on että tuorelihaa saadaan kaupalle säännöllisesti kysynnän mukaan.

Roosa Linnanmäki

neuvonen3

Neuvosentilan pienet karitsat ihmettelemässä vierailijaa tilalla.
Neuvosentilan pienet karitsat ihmettelemässä vierailijaa tilalla.

neuvonen9

Lampolan yhtenä "vahdeista" toimii tilan kollikissa.
Lampolan yhtenä ”vahdeista” toimii tilan kollikissa.
Myös tilan isommat eläimet saavat päivittäisen annoksensa hellyyttä tilan omistaja Kati Neuvoselta.
Myös tilan isommat eläimet saavat päivittäisen annoksensa hellyyttä tilan omistaja Kati Neuvoselta.
Neuvosen perheen lapset ovat tottuneet olemaan kaiken kokoisten eläinten kanssa tekemisissä päivittäin.
Neuvosen perheen lapset ovat tottuneet olemaan kaiken kokoisten eläinten kanssa tekemisissä päivittäin.