Soinin kunnanvaltuusto äänesti kunnantalon peruskorjauksen lisämäärärahasta maanantaina. Remonttiin myönnettiin 129000 euron lisämääräraha aiemmin budjetoidun 450000 euron lisäksi.

Soinin kunnantalon peruskorjaus etenee

Soinin kunnanvaltuusto äänesti kunnantalon peruskorjauksen lisämäärärahasta maanantaina. Kunnanhallitus oli esittänyt 129000 euron lisämäärärahaa aiemmin budjetoidun 450000 euron lisäksi. Lisämäärärahaa tarvitaan mm. ikkunoiden, ulkovuorauksen ja äänieristettyjen väliovien hankintaan.

Kunnanvaltuustossa tekniseltä puolelta peruskorjausta ja määrärahan ylityksiä selvittelivät Timo Ketola ja Pekka Saarenketo.

– Kun kustannusarviota tehtiin vuonna 2013, korjausaste laskettiin 73 prosentilla. Purkamista tehtiinkin vanhan rakennuksen osalta jonkin verran enemmän, koska haluttiin varmistaa kunnostuksen onnistuminen siten, ettei mitään yllätyksiä tule myöhemmin.

– Alapohjan ilmastointikustannukset ovat noin 9000 euroa. Ikkunat ja ulkovuori voidaan tehdä optiolla myöhemminkin, mutta ei se halvemmaksi tule, arvioivat Ketola ja Saarenketo.

Useampikin valtuutettu koki suunnittelukustannukset arvokkaina ja lisämäärärahan suuruuden varsin kohtuuttomana. Tekniselle puolelle annettiin jatkoon ohjeistuksia realistisimmista kustannusarvioista.

Atte Apilasaho totesi, että hanke pitää saada halvemmalla. – Pitää karsia hanketta niin, ettei lisämäärärahaa tarvita. Marjastiina Sorvali ja Harri Paalimäki kannattivat Apilasahon esitystä.

Kunnanjohtaja Stefan Sundberg puolusteli pitkänsitkeää hanketta.

– Henkilökunta työskentelee kolmessa paikassa. Parakkivuokriin kuluu 20000 euroa vuodessa. Kun saamme kunnostetun kunnantalon, kokoukset ja monet palaverit pystytään pitämään saman katon alla. Tällä turvaamme myös tulevaisuuden lähipalvelut kuntasektorilla.

Värikkään keskustelun jälkeen asiasta äänestettiin. Äänin 16-4 lisämääräraha hyväksyttiin. Marja-Leena Rinne oli em. lisäksi vastaan lisämäärärahan myöntämiselle. Näin rakentaminen pääsee vauhtiin keväällä.

Tuulivoimakeskustelua

Valtuuston kokouksen alussa Soinin tuulivoima-asioita selvitteli Minna Vesisenaho Ramboll Oy:stä ja Saba Tuuli Oy:stä Christoffer Wiik.

Alustuksessa kunnanjohtaja Sundberg totesi, että kunta ja kunnan päättäjät ovat tehneet suuren määrän työtä tuulivoimahankkeen eteenpäin viemiseksi. – Jos alueelle tulee 60 myllyä, se tuo työtä ja elinvoimaa laajalle sektorille.

Vesisenahon mukaan ajankohtaisia puheenaiheita tuulivoiman suhteen ovat kiinteistöverotulot, maanvuokratulot, tiestö, maisemavaikutukset, melu- ja välkevaikutukset, jäävaara, metsästysoikeudet, jokamiehenoikeudet, terveysvaikutukset ja kiinteistöjen arvon aleneminen.

– Kiinteistöverotulot ovat eri veroasteilla laskettuna 10000 euron luokkaa/tuulivoimala. Maanvuokratuloa saavat kiinteistöjen omistajat menetetystä maa-alueesta voimalan tai tiestön alle. Toisaalta taas tiestön kunto voimala-alueella paranee.

– Maisemat toki muuttuvat, etenkin aukeilla paikoilla. Jäävaara nykyisillä voimalamalleilla on poistunut, koska siivissä on laitteet, jotka sulattavat jään pois.

– Metsästysoikeus kiinnosti kovasti valtuutettuja. Metsästys rajoittuu vain rakentamisaikana turvallisuuden takia.

Wiikin mukaan yhtiöt ovat sijoittamassa Soinin metsiin kymmeniä miljoonia.

– Alue on hyvä. Kuntanne on korkealla ja asutusta on varsin vähän. Tuulimittaukset ovat osoittaneet, että täällä tuulee saman verran kuin rannikollakin. Jos rakentaminen alkaa, sen kesto on noin neljä vuotta.

– Hanke saa aikaan virkoamista monellakin alueella. Kaupat, majoitus, maanrakentajat ja monet muut hyötyvät hankkeesta. Rakentamisen jälkeen arvioisin, että pysyviä työpaikkoja jää 5-6 huoltotöihin. Maakuntakaavassa alue pienenee, mutta mennään näillä eteenpäin, totesi Wiik.

Tuulivoimalan kaavoitus etenee kevään ja kesän aikana.

Rami Puro