Viime keväänä näihin aikoihin karhut mellastivat mm. Soinissa ihan tosissaan.

Karhut siirtyneet asutuskeskuksiin

– Suomenselän alueella on Suomen tihein karhukanta. Erityisesti Soinin alueella kanta näyttää varsin vahvalta. Tassu-järjestelmään on tehty maaliskuun puolivälistä toukokuun loppuun mennessä yhteensä 111 merkintää eli eri havaintoja joko yhdestä tai useammasta karhusta, kertoo Lehtimäen-Soinin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Lehisalo.

Viimeisten parin viikon aikana on tehty paljon havaintoja. Viime keskiviikkona Soinin Kolunkylällä noin 250-kiloinen uroskarhu kaatoi ekopisteen ison keräyslaatikon. Kevään aikana Lehtimäki-Soini akselilla on tehty jälkihavaintojen perusteella 15-20 eri karhun havainto.

Tuula ja Mauri Koskisen pihassa erauspentu vieraili kahteen otteeseen. Talo on 150 metrin päässä koulusta.
Tuula ja Mauri Koskisen pihassa erauspentu vieraili kahteen otteeseen. Talo on 150 metrin päässä koulusta.

Ongelmana ihmisiin tottuneet karhut

Alueemme kuuluu kehittyvän karhukannan alueeseen. Tavoite on valtakunnallinen ja Lehisalon mukaan tavoitteessa on onnistuttu kyllä erittäin hyvin. – Ongelmana ei ole karhujen suuri määrä vaan karhuhavaintojen lisääntyminen omakotitalojen pihoissa ja nyt jopa Soinin keskustassa.

Yhtenä oletuksena voitaisiin pitää, että pannoitetut emokarhut ovat opettaneet pentujaan ihmisten hajuihin, koska pannoitusvaiheessa tutkijoiden on täytynyt houkutella karhua. Saattaa siis olla, ettei villieläin ole oppinut takaisin oikeaan luontoon, vaan on rohkaistunut jäämään lähemmäksi asutusta

Pentukarhut ovat oppineet elämään ihmisten lähellä, vaikka karhu ei sinne kuulukaan. Ruoan saanti saattaa aiheuttaa ongelmia nuorille karhuille tähän aikaan vuodesta, kun emo ei ole enää auttamassa.

Aikaisemmin karhuhavainnot ovat olleet asutustaajamien liepeillä, mutta tällä hetkellä havaintoja saadaan myös aivan keskustaajamassa. Viime viikolla erauskarhu vieraili talon pihassa kahdesti 150 metrin päässä Soinin koulukeskuksesta.

Toisella kerralla tiheään asutulla Museonmäen asuinalueella lähes kaikkien talojen roskalaatikot oli käännelty ja levitelty. Ihmiset alkavat olla todella huolissaan turvallisuudestaan ja liikkumisesta jopa taajama-alueella, kertoo Lehisalo.

Mikä neuvoksi?

Heikki Lehisalo kertoo, että ihmisten huoli ja karhuhavainnot ovat nyt vaikuttaneet siihen, että alueellamme on karkotuslupa karhulle. Karkotuslupaan tarvittaviin välineisiin on oikeudet muutamilla henkilöillä Suomessa.

Yhteistyössä poliisin ja metsästysseurojen kanssa seurataan tilannetta. Toimenpiteisiin ryhdytään, jos vielä karhuhavainnot jatkuvat. Roskisten lukitseminen ei auta tässä tilanteessa. Nyt pitää kaikkien miettiä, mikä on ihmishengen hinta. Karhukanta alkaa olla liian suuri, toteaa Lehisalo.

Karhuhavaintojen määrä vaikuttaa karhunkaatolupien saantiin. Luvat haetaan kesäkuun loppuun mennessä.

Viime vuonna Alajärvi-Ähtäri-Töysä-Alavus-Lehtimäki-Soini -alueelle saatiin kaksi lupaa. Nyt alueeseen on liittymässä Kuortane. Haussa on nyt lupa viiden karhun kaatamiseen.

Lehtimäki-Soinin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pasi Huvila antaa neuvoksi ilmoituksen tekemisen mahdollisimman nopeasti petoyhdyshenkilölle tai tutulle metsästäjälle.

– Jos karhu on omassa pihassa tai taajama-alueella, niin silloin kannattaa tehdä ilmoitus myös hätänumeroon. Pelkkä näköhavainto ei riitä yksilöimiseen, vaan tärkeintä on mitata etutassun leveys. Petoyhdyshenkilö tarkistaa jäljen ja merkitsee tiedon suurpetojen Tassu-seurantajärjestelmään. Soinin alueella liikkuu myös karhuja, joilla on seurantapanta kaulassa.

Karhuhavaintoja tarkistavat Soinissa mm. Kalevi Niemi, Pekka Kuhmonen, Petri Väliaho, Petri Hautamäki, Heikki Lehisalo, Pasi Huvila ja Lehtimäellä Erkki Linna sekä Tomi Kurunmäki.

Rami Puro