Perjantaina juhlittiin Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulun kymmenvuotista toimintaa. Mukana oli laaja joukko toimijoita ja yhteistyökumppaneita.

Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulun kymmenvuotista toimintaa juhlittiin Alajärvellä

Järviseudun Ammatti-instituutilla juhlittiin perjantaina Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulun kymmenvuotista toimintaa.

Alajärvi-kampuksen korkeakoulukoordinaattori Marjo Vistiaho totesi juhlan avauksessa, että häntä ja korkeakouluasiamies Jukka Peltokangasta on tämän kymmenen vuoden ajan yhdistänyt halu kehittää aluetta ja toimia sen hyväksi, minkä onnistumisesta kiitos kuuluu kaikille yhteistyötahoille.

Avauspuheen juhlaan lausui Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola. Hän muisteli toiminnan käynnistymisen taustalla olleen värikkään keskustelun, joka syntyi siitä että alueelle ei ollut ammattikorkeakoulun yksikköä.

Avauspuheen juhlaan lausui Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola.
Avauspuheen juhlaan lausui Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola.

Maakuntakorkeakoulu tuli kompensoimaan tätä puutetta. Tätä ennen Lapissa oli kehitetty vastaavaa mallia ja sitä päätettiin kokeilla täällä. – Johtoidea oli tuoda korkeakouluosaamista alueelle. Vuosien varrella on kokeiltu monenlaista ja näkyvimmän sijan on saanut tutkintoon johtavat koulutukset. Niihin on ollut hyvin hakijoita ja niistä on valmistuttu hyvin tunnusluvuin, Varmola totesi.

Viisi vuotta sitten Seinäjoen ammattikorkeakoulussa koettiin rakennemuutosta koulutuksen keskittyessä maakunnasta Seinäjoelle. Koulutusta menettäneille paikkakunnille on nyt toteutettu maakuntakorkeakoulua samalla mallilla, kuin on ollut Alajärvellä käytössä.

Vaikka toiminta on hyvällä mallilla, sen vakiinnuttaminen on tärkeää ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu onkin käynnistämässä keskustelua toiminnan edelleen kehittämisestä.

Juhlapuheen tilaisuudessa piti Alajärveltä syntyisin oleva Humanistisen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Huttula, joka itse aloitti opintonsa Jamilla vuonna 1982. Noita opintoja ei kuitenkaan jatkunut pitkään, sillä vaikka Huttula tunnustautuu koulutususkovaksi, hänen oma opinpolkunsa ei mennyt tämän päivän tavoitteiden mukaisesti.

Huttula jakoi puheenvuoronsa kuuteen eri osa-alueeseen, jotka olivat elinvoiman elementit, Etelä-Pohjanmaa ja Järviseutu alueina, Järviseutu ja globalisaatio, alue-, koulutus- vai elinkeinopolitiikka, korkeakoulut ja alueiden kehittäminen sekä ajatuksia tulevasta – osaamisusko.

– Hyvinvointi on kansalaisten kokemaan aineellista vaurautta sekä henkistä hyvinvointia, näiden jakautumista ja käyttöä. Talouden kasvu ja kilpailukyky taas ovat talouden ja työelämän tuottavuutta sekä kykyä tuottaa hyötyä.

Juhlapuheen piti Alajärveltä syntyisin oleva Humanistisen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Huttula.
Juhlapuheen piti Alajärveltä syntyisin oleva Humanistisen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Huttula.

– Elinvoima on tahtoa, kykyä ja voimavaroja uudistua, eli kehittää ja synnyttää, toimeenpanna ja saavuttaa asioita, Huttula totesi ja muistutti, että tähän vaikuttaa väestön ikärakenne, koulutus ja terveys sekä henkiset, aineelliset, sosiaaliset ja systeemiset voimavarat.

Väestörakenteeseen ja aineelliset voimavarat ovat niitä, joihin on vaikea päätöksenteolla ainakaan nopeasti vaikuttaa, mutta kolmeen asiaan viidestä voidaan. – Asiat ovat siis kuitenkin omissa käsissämme!

Huttula kävi läpi myös alueen väestön koulutustasoa, jonka suhteen työtä on paljon tehtävänä.

Ammattikorkeakoulun rooli alueellisen päätöksentekojärjestelmän ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen kannalta olisi ideaali, jos ammattikorkeakoulu pystyy tuottamaan hyvän vuorovaikutusverkoston alueen toimijoiden välille, toimii alueen tarpeiden analysoijana ja heijastajana, tuottaa innovatiivisia uusia ideoita ja ratkaisuvaihtoehtoja sekä toimii osaamisen kehittämisen suunnannäyttäjänä.

Huttulan mukaan ammattikorkeakoulujen toimintaa tuleekin laajentaa siten, että ne sisältävät maakunnan tai suuralueen kaikkien korkeakoulujen koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelujen tarjonnan.

Laatuun kannattaa panostaa

Opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksen toi alusta asti Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulun tarinaa seurannut korkeakouluneuvos Ari Saarinen. Hän kertasi hallituksen linjauksia Suomesta oppimisen kärkimaana, jossa kuitenkin on toteutettava myös merkittäviä säästöjä. Rakenteellisia uudistuksia ja toimintatapojen muutosta tarvitaan, samalla kun digitalisaatio on asia johon panostetaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksen toi korkeakouluneuvos Ari Saarinen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksen toi korkeakouluneuvos Ari Saarinen.

Toisena asiana Saarinen nosti esille sen, miten työvoima turvataan tulevaisuudessa? Työelämään tulisi valmistua pääsääntöisesti nykyistä nopeammin, jos työvoima halutaan saada riittämään.

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu on Saarisen mukaan kehittänyt ja uudistanut toimintaansa vauhdikkaasti. Hän painotti että laatuun kannattaa panostaa ja ulkoisen rahan rooli on tullut jäädäkseen korkeakoulukenttään.

– Järviseudun maakuntakorkeakoulu on nähty erittäin hyvin toimivaksi. Se on palvellut alueen yrityselämän tarpeita ja myös terveydenhuollon sektoria. Tämä on hyvä toimintamalli, jota on markkinoitu muuallekin, Saarinen kertoi.

– Silti kehittyä pitää kokoajan, koska maailma muuttuu. Täällä on tehty rohkeita ratkaisuja ja toivottavasti niitä tehdään myös tulevaisuudessa.

Alueen tervehdyksen juhlaan toi Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen todeten, että Järviseudun alueen kunnat ja yritykset ovat olleet etuoikeutettuja päästessään kehittämään maakuntakorkeakoulu -mallia.

– Täällä on oltu aikaansa edellä kun lähdettiin hakemaan uudenlaisia ratkaisuja ammattikorkeakoulu -yksikön puuttuessa alueelta.

– Maakuntakorkeakoulu on ollut hyvin mukana aluekehityksessä ja sen kautta on voitu nostaa alueen ihmisten koulutustasoa, Koivunen sanoi ja esitti toiveenaan sairaanhoitaja -koulutuksen käynnistymisen alueella.

Musiikkia juhlassa esitti alajärveläisten nuorten miesten kokoonpano R.M.
Musiikkia juhlassa esitti alajärveläisten nuorten miesten kokoonpano R.M.

Vapaan sanan aikana useat maakuntakorkeakoulun yhteistyökumppanit esittivät onnittelunsa ja kiitoksensa juhlivalle organisaatiolle. Musiikkia juhlassa esitti alajärveläisten nuorten miesten kokoonpano R.M.

Tuula Jokiaho