MHY Suomenselän Lehtimäen toimisto muutti lokakuun alussa entisen kunnantalon alakertaan. Samalla uutena metsäneuvojana alueella aloitti Sampo Parviainen.

Metsänhoitoyhdistys uuteen osoitteeseen Lehtimäellä

MHY Suomenselän toimisto Lehtimäellä on sijainnut vuosikymmenten ajan Nesteen vieressä olevassa kiinteistössä. Lokakuun alusta lukien osoite on vaihtunut vanhan kunnantalon alakertaan, josta löytyvät nyt nykyaikaiset ja hyvät toimistotilat.

Viime vuosina Lehtimäen alueen metsäneuvoja on vaihtunut useasti. Nyt tehtävässä on aloittanut Sampo Parviainen, jonka vakaa aikomus on hoitaa metsäneuvojan pestiä Lehtimäellä vakinaisesti pitkälle tulevaisuuteen.

Sampo on kotoisin Kempeleestä ja metsänhoitoyhdistys -toiminta on hänelle tuttua jo pitkältä ajalta. Hän on työskennellyt Sotkamon MHY:ssä, josta 1,5 vuotta sitten tuli Alajärvelle. Pohjanmaa veti puoleensa, koska Sampon vaimo on kotoisin Kauhajoelta.

Perhe asuu Töysässä, mistä syystä vaihto Alajärven toimistosta Lehtimäen alueen metsäneuvojaksi oli mieluisa – työmatka lyheni kertaheitolla puolella tunnilla.

MHY Suomenselällä on alun perin ollut kolme toimistoa; Ähtäri, Töysä ja Lehtimäki. Tämän vuoden alussa myös Alajärvi tuli mukaan Suomenselän Metsänhoitoyhdistykseen ja niinpä toimistojen määrä kasvoi yhdellä.

Lehtimäellä toimisto on ollut ja todennäköisetsi pysyykin, koska palvelut halutaan pitää lähellä metsänomistajia ja Lehtimäellä metsää ja metsänomistajia on paljon.

Metsänhoitoyhdistyksissä muutoksen tuulia on viime aikoina riittänyt. Aikaisemmin jokainen metsänomistaja kuului yhdistykseen lakisääteisesti, mutta vuoden alussa jäsenyys muuttui vapaaehtoiseksi. Vanhoista jäsenistä kuitenkin noin 80 prosenttia on edelleen jatkanut jäsenyyttään ja Sampo muistuttaa, että yhdistys palvelee toki myös ei -jäseniä, vain taksoissa on eroa.

Sampo Parviaisen mukaan kaksi tärkeintä syytä kuulua yhdistykseen on sieltä saatava ammattilaisen osaaminen ja edunvalvonta. – Toimimme yhden luukun periaatteella, eli palvelemme kaikissa metsäasioissa, koko paketti on meillä hallinnassa istutuksista harvennuksiin, ojituksiin, lannoituksiin, arvioihin, suunnitteluun ja puukauppoihin saakka.

Metsänhoitoyhdistyksellä on palkkalistoillaan metsureita ja yrittäjämetsureita sekä sopimuksia kaivinkoneille ja hakkuukoneille. Niinpä yhdistys myy myös puunkorjuupalveluja, taimikonhoitotöitä ja istutuspalveluja, eli toimii myös suorittavana portaana.

– Meiltä saa ammattilaisen neuvot ja avun kaikkiin metsään liittyviin asioihin, toimimme niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin. Puukaupassa olemme hyvin vahvasti mukana.

Tällä hetkellä puukaupassa eletään aikaa, jolloin hintataso ei ole korkeimmillaan, kuten oli viimeksi vuonna 2007, muttei myöskään aallonpohjassa. Positiivista on se, että kaikenlainen puu käy nyt kaupan. Alueen sahat ovat hyviä ostajia sahattavalle puulle ja nähtäväksi jää, mitä Äänekosken uuden sellutehtaan vaikutukset ovat lähivuosina kuitupuun kaupassa. Vaikutuksia tulee varmasti olemaan myös tällä alueella.

– Tällä hetkellä erityisen hyvin käyvät kaupaksi kesäkorjuukelpoiset leimikot ja mäntytukkileimikot. Talvellekin ehtii vielä myydä puuta, mutta kannattaa toimia heti niin kaupat onnistuvat vielä.

Vaikka monet metsänomistajat asuvat nykyään kaukana omistamistaan metsistä, arvioi Sampo että tällä seudulla vielä yli puolet metsistä on paikkakunnalla asuvien henkilöiden omistuksessa. Loput metsät ovat esimerkiksi perikuntien omistuksessa ja paljon on sellaisia metsiä, joille kannattaisi tehdä jotain.

– Isojakin pääomia voi seisoa metsissä tuottamattomana, Sampo harmittelee ja kertoo ottavansa usein itsekin omistajaan yhteyttä näissä tapauksissa. – Jos et tiedä, joko metsälle tulisi tehdä jotain, kannattaa ottaa yhteyttä. Me kerromme, mitä kannattaa tehdä ja millainen tuotto metsästä olisi tulossa.

Metsänhoito on omistajalle helppoa, sillä valtakirjalla metsänhoitoyhdistys voi hoitaa kaiken aina kauppoja myöden, yhden luukun periaatteella. – Metsän omistamien on päätöksen tekoa, muut voivat hoitaa varsinaisen työn.

Sampo Parviainen on paikalla toimistollaan entisen kunnantalon alakerrassa aamuisin kello 8-9 ja muuten sopimuksen mukaan. Soitella voi milloin tahansa ja sopia tapaamisaikaa!


Tuula Jokiaho