Mirja Lassila ja Seppo Mäkelä kannattelevat kuvaa Ylituvan riihestä, jossa lausuttiin Sääksjärven Nuorisoseuran syntysanat.

Vanhoja valokuvia tauluiksi Sääksjärven Nuorisoseuralla

Sääksjärven Nuorisoseura julkisti vanhoista valokuvista tehdyt seinätaulut seuran kahvilassa viime lauantaina. Toisessa taulussa on sääksjärveläisiä isäntiä, ja toisessa riihi, jossa nuorisoseuran syntysanat aikanaan lausuttiin.

Nuorisoseuran rahastonhoitaja ja puuhamies Seppo Mäkelä kertoi, että hän on pikkupojasta asti aina ihaillut kuvaa kylän miehistä ja se on ollut kylällä legendaarinen. Vuosi sitten hänelle virisi ajatus, että se pitää saada mahdollisimman isoksi ja näkyväksi. – Tämä on luonteva paikka, Mäkelä sanoo.
Nuorisoseuraa on remontoitu ja siellä järjestetään paljon tapahtumia.

Kylän isännistä otetusta valokuvasta on tehty komea taulu.
Kylän isännistä otetusta valokuvasta on tehty komea taulu.

Kuvan otti vimpeliläinen valokuvaaja Göstä Backa, eli Jesta-Pakka, kuten häntä myös kutsuttiin. Vuodelta 1920 olevassa kuvassa on kylän miehiä, korvenraivaajia. Kuva on aiemmin julkaistu useasti, kuten Sääksjärvi-Hallapuro kyläkirjassa ja Järviseudun Historian II osassa. Alkuperäisen kuvan sijaintia ei enää tarkkaan tiedetä, mutta kylässä on useita kopiota.

Mäkelä näytti vanhasta valokuvasta, missä aikanaan sijaitsi Juholan tupa, jonka seinustalla kuva otettiin. Mäkelä kertoi myös tarinoita miesten historiasta.

Tilaisuudessa oli paikalla useita miesten jälkeläisiä. Pitkäpartaisten ja hattupäisten miesten on jopa kerrottu uhmanneen tauteja ja vitsauksia sekä sen aikaista keski-ikää, koska miehet elivät jopa yli 90-vuotiaiksi. Taulun oheen seinälle tullaan vielä laittamaan miesten nimet ja vuodet, jolloin he ovat eläneet.

Yksi kuvan miehistä omisti Vanhassapihassa sijainneen Ylituvan riihen, jonka kuvasta toinen taulu teetettiin. Riihestä on myös maalattu taulu, joka sijaitsee nuorisoseuran salin seinällä. Seura perustettiin riihessä eräänä elokuisena iltana puintien jälkeen pidetyissä tansseissa vuonna 1893. Näin kuvien tarinat ja seuran historia kietoutuvat hienosti yhteen.

Riihi siirrettiin alkuperäiseltä paikaltaan joko vuonna 1938 tai 1939. Se on osittain yhä pystyssä Vanhanpihantien varressa. Tarkkaa tietoa kuvan ottamisajasta tai kuvaajasta ei ole. Kylässä asuva Marjatta Kotiranta muisteli, kuinka hän 6-vuotiaana vei riihelle kahvia.

– Muistan riihen, mutten muista, että siinä noin huono katto oli!, Kotiranta viittasi kuvassa näkyvään riiheen. Hän epäilikin, että kuva olisi otettu jo 1900-luvun alussa. – Käyn yhä joskus istumassa riihellä, Kotiranta totesi.

Taulut ripustetaan nuorisoseuran seinälle. Taulujen teettäminen Mainos-Santalassa Lapualla maksoi 390 euroa. Paikalla olijat saivat vapaaehtoisesti ottaa osaa kustannusten kattamiseksi.

Pekka Viitaniemi Alajärveltä oli kutsuttu kertomaan kuvaamisesta 100 vuotta sitten. Mukanaan hänellä oli vanha kamera. – Kamerat valmistettiin Amerikassa, amerikansuomalaiset toivat tänne kameroita tullessaan, Viitaniemi kertoi kameroiden saapumisesta Suomeen.

Tilaisuus järjestettiin Sääksjärven Metsästysseuran hirvipeijaisten yhteydessä. -Tällä haluttiin mahdollisimman paljon väkeä liikkeelle ja suuri katsojakunta tauluille. Lisäksi saadaan ihmiset tietoiseksi siitä, mitä täällä on vanhastaan tapahtunut, Mäkelä kuvailee tilaisuutta.

Nuorisoseuran puheenjohtajan Mirja Lassilan mukaan viime vuonna julkaistiin kyläkirja peijaisten yhteydessä, joten ihmiset osasivat jo odottaa jotain tapahtumaa peijaisten yhteyteen. Kyläläisiä olikin paikalla useita kymmeniä. Tapahtuman yhteydessä myytiin myös kyläkirjaa. – Kirjaa on myyty jo 300 kappaletta, nyt on otettu sadan kappaleen lisäpainos, Lassila kertoo.

– Ennen joulua on tulossa vielä pikkujoulut ja lähes kuukausittain aiotaan järjestää karaoketanssit, Lassila kertoo seuran tulevista tapahtumista. Lauantai-iltana oli luvassa orkesteritanssit. Helmikuulle on suunnitteilla suurempi tapahtuma, jonka päätähtenä on tunnettu suomalainen naisesiintyjä.

Jaana Koivukoski