Suomi 100 -ideahaku alkoi Aisaparin alueella

Millä tavoin Aisaparin alueella pitäisi juhlistaa vuotta 2017 nykypäivän saavutusten, historian tai tulevaisuuteen tähtäävien ideoiden merkeissä? Kerro ideasi helmikuun loppuun mennessä Aisaparille: ehdotusten perusteella käynnistetään teemahanke, ja parhaat ideat saavat rahoituksen lisäksi myös tunnustusta.

Millainen kotiseutumme oli sata vuotta sitten, ja miten kehitys on tuonut meidät tähän päivään – entä miten katsomme tulevaisuuteen?

Suomen itsenäisyyspyrkimyksiin liittyi voimakkaasti jääkäriliike, joka eteni vahvana erityisesti Pohjanmaalla. Jääkärivärväys alkoi jo vuonna 1915 ja asukaslukuun suhteutettuna eniten lähtijöitä koko Suomesta oli Kortesjärveltä, ja lukumääräisesti eniten Alahärmästä. Jokaisesta alueemme pitäjästä lähti nuoria miehiä salaa sotilaskoulutukseen Saksaan.

Isänmaan vapauden sarastaessa muodostettiin Lappajärvellä 8.12.1917 Saksanniemen järjestyslipustosta Lappajärven Ratsukoulu, joka osallistui vapaussotaan Uudenmaan Rakuunat -nimisenä joukko-osastona.

Ensimmäinen itsenäisen Suomen päällystö- ja upseerikoulutus järjestettiin Vimpelin sotakoulussa 28.12.1917–13.1.1918.

Lapualle perustettiin kesällä 1917 palokunta, josta sittemmin kehittyi suojeluskunta.

Lapuan palokuntaan liittyi heti alkuvaiheessa muun muassa idearikas keksijä Gustaf Fredrik Niskanen, joka on kehittänyt muun muassa myllykoneen, Sampo-saunauunin ja lannankuljetuskärryt ilmaratoineen sekä polvilaakereiden rasvakupin nimeltään Saituri. Imukaasumoottoreihin hän kehitti valtakunnallisesti uraa uurtavan puujätekaasuttajan.

Teknologisena edistysaskeleena voidaan kirjata myöskin, että Vimpeliin tuli sähkövalo Lakasen myllystä vuonna 1916.

Evijärvellä päättyi seurakunnan ensimmäisen rovastin Karl-Alfred Calamniuksen pitkä virkaura vuonna 1917 ja uutena kirkkoherrana aloitti hänen veljenpoikansa Rurik Calamnius. Serkkupoika Ilmari Kianto vietti Evijärvellä loma-aikoja ja kirjoitteli pappilan vintillä ”kaislarunojaan”.

Vuosi oli merkittävä myös Lehtimäellä, josta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1917. Siihen saakka Lehtimäki oli osa Alajärven seurakuntaa.

Mainittakoon myöskin, että Etelä-Pohjanmaan hevosjalostusliiton näyttely pidettiin Alajärvellä 26.6.1917 ja mukana oli komeita kantakirjahevosia, muun muassa Manti, Tähti, Virkku, Nöyrä ja Huima.

Itsenäisyyden alkuaikaan liittyy sodan ja rauhan historiaa, juhlaa ja arjen työtä, josta kotiseutu on kasvanut nykymittaansa.

Miten tuomme historian ja nykypäivän kehityksen esiin Suomi 100 -juhlavuonna? Mitä asioita, paikkoja, tapahtumia tai henkilöitä pitäisi nostaa päivän valoon ja millä tavoin asiat tulisi toteuttaa, jotta kaikenikäinen väki kiinnostuisi ja osallistuisi juhlavuoden tempauksiin ja tapahtumiin? Suomi 100 -juhlavuoden kattava teema on YHDESSÄ!

Vastauksen voi lähettää kotisivun www.aisapari.net uutiset-palstalta löytyvällä lomakkeella tai vapaamuotoisella sähköpostilla osoitteeseen aisapari@aisapari.net. Kirjeitä voi lähettää osoitteeseen Loppusuora 9, 62200 Kauhava. Vastaukset tulee toimittaa Aisaparille helmikuun 2016 loppuun mennessä.

Esimerkkejä valtakunnalliseen ohjelmaan kirjatuista Suomi 100 -tempauksista teemavuoden kotisivulta suomifinland100.fi

Aisapari on Leader-ryhmä eli paikallinen kehittämisyhdistys, jonka toimialueeseen kuuluvat Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua ja Vimpeli.