Järvi-Pohjanmaan Perhepalveluilla on käytössään joukko osaavia ja erikoistuneita alansa ammattilaisia. Kuvassa: (takana vasemmalta) Puheterapeutti Hanna Anttila, psykologit Mari Toppinen ja Kati Puumala, perheohjaaja Leena Ojanperä, sosiaalityöntekijä ja lastenvalvoja Sari Vesala, lapsi- ja perhepalveluiden sosiaaliohjaaja Johanna Rauhala. Edessä vasemmalta: Psykologi Jenni Saranpää, kuraattori Ritva Paarvala ja Sanna Korjonen.

Perhepalveluita tarjolla matalalla kynnyksellä

Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen perhepalvelut tiedottivat perhepalveluiden tilanteesta.

Perhepalvelut pitävät sisällään perheneuvolan, perhetyön, koulukuraattorien, lastensuojelun ja lakiuudistuksen jälkeen sosiaalihuoltolain mukaiset perheiden palvelut. Ne keskittyvät lasten, nuorten ja lapsiperheiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden tutkimiseen ja turvaamiseen.

Perhepalveluista kerrotaan, että perhepalveluiden toimijoiden yhteistyötä on kehitetty määrätietoisesti jo vuodesta 2010. Nykyään yhteistyö noudattaa jo pitkälti hallituksen kärkihanketta, missä pyritään esimerkiksi verkostoituneeseen työtapaan yhdessä perheen kanssa. Perhe on toimijoiden kanssa yhteistyössä jo suunnitteluvaiheessa.

Tällainen toiminta on perusturvan mukaan mahdollista, koska Järvi-Pohjanmaalla on käytettävissä pätevä ja monipuolisesti kouluttautunut henkilökunta.

– Työntekijän näkökulmasta on mielekästä tehdä työtä laaja-alaisella osaajajoukolla, jolloin voidaan hyvin räätälöidä täsmäpalveluita perheille, kertoo psykologi Paula Hietala.

Perhetyö

Perheohjaaja Leena Ojanperä kertoo, että perhetyötä on kehitetty ennen kaikkea vastaamaan perheiden tarpeita matalan kynnyksen palveluna. Varhaisen tuen perhetyö on lisääntynyt suhteessa lastensuojelun perhetyöhön.

Perhetyön tiimissä työskentelee yksi perheohjaaja ja neljä perhetyöntekijää.
Järvi-Pohjanmaalla perhetyö pitää sisällään erilaisia ryhmiä läpi vuoden. Ryhmät kootaan tarpeen mukaan. Ryhmät voivat sisältää esimerkiksi tunnetaitojen harjoittelua ja vertaistuellista toimintaa retkien puitteissa.

Lisäksi vuoden alusta on toiminut ns. matalan kynnyksen malli koulupoissaoloihin puuttumiseen. Se on yläasteikäisille suunnattu perhetyöntekijän ja koulukuraattorin toteuttama työmuoto. Järvi-Pohjanmaalla työskentelee tällä hetkellä kolme koulukuraattoria ja he antavat joko koko kouluyhteisöä, tai yksittäistä oppilasta koskevaa apua.

Perhetyön piirissä oli vuonna 2015 lapsia yhteensä 295 ja vanhempia 163.

Lapsiperheiden sosiaalityö

Uusi sosiaalihuoltolaki astui voimaan huhtikuussa 2015, ja se on mahdollistanut lapsiperheiden ennaltaehkäisevät matalan kynnyksen palvelut ilman lastensuojeluasiakkuutta. Tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta.

Lapsiperheiden sosiaalityö on palvelu, jonka saamiseksi voi ottaa yhteyttä perhepalveluihin, kun tarvitsee apua jokapäiväisen elämän pulmista selviytymiseen, asumiseen ja talouteen liittyvissä asioissa, lähisuhde- tai perheväkivaltatilanteessa tai lapsen kehityksen tukemisessa.

Jokaisella kuntalaisella on sosiaalihuoltolain mukaan oikeus tuen tarpeen arviointiin. Lapsiperheiden sosiaalityössä arviointeja tekee perhepalvelujen sosiaaliohjaaja yhteistyössä asiakkaan ja tämän läheisten kanssa. Arvioinnin jälkeen asiakas voi saada apua parhaiten soveltuvalta toimijalta.

Perheneuvola kuulee asiakkaita

Perheneuvolassa työskentelee tällä hetkellä neljä psykologia, yksi sosiaalityöntekijä ja yksi perheneuvoja. Käytettävissä on myös säännöllisesti kaksi konsultoivaa psykiatria.

Samassa työyhteisössä on myös puheterapian palvelut. Vuodesta 2012 lähtien työssä on ollut kaksi puheterapeuttia. Yhden terapeutin tuolloinen lisäys lyhensi merkittävästi puheterapiajonoja. Vuoden 2012 alussa jono terapiaan oli 108 uutta lähetettä, kun se joulukuussa 2015 oli vain 32 uutta lähetettä. Puheterapian asiakkaat ovat pääasiassa kahdesta kuuteen vuotiaita lapsia.

Perheneuvola toimii Alajärvellä Mikontiellä, ja sivutoimipisteet Vimpelin Toimelassa ja Soinin terveyskeskuksessa.

Perheneuvoloissa on aloitettu 9. maaliskuuta asiakaspalautekampanja, jonka pohjalta pyritään kehittämään toimintaa ja kouluttautumaan asiakkaiden tarpeet silmällä pitäen. Perhepalveluiden psykologiharjoittelija on kehittänyt nimettömät palautelomakkeet erikseen aikuisille, sekä lapsille.

Perhepalveluista toivotaan, että kaikissa tarpeissa perhepalveluihin tohdittaisiin ottaa rohkeasti yhteyttä. Kynnystä on pyritty madaltamaan.

– Neuvolayhteistyö, ensisynnyttäjien kotikäynnit ja perhevalmennus luovat kontakteja lapsiperheisiin ja ovat todellista ennaltaehkäisevää vaikuttamista, toteaa perheneuvoja Minna Myllyperkiö.

Joona Rannisto