Lasten ja nuorten terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä pohdittiin moniammatillisin voimin Osaamisen aamupalalla Alajärvellä.

Lasten ja nuorten terveyttä pohdittiin Osaamisen aamupalalla

Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulun Alajärvi Kampus järjesti yhdessä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa Osaamisen aamupalan Lasten ja nuorten terveydestä.

Tilaisuuden puhujavieraana kuultiin Tampereen yliopiston professori Leena Koivusiltaa. Koivusilta on Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimushankkeen Epanet -professori. Hän tutkii mm. terveyttä ja terveyskäyttäytymistä sekä niiden yhteyttä koulunkäyntiin.

Erityisinä kiinnostuksen kohteina Koivusillalla ovat väestöryhmien terveys- ja hyvinvointieroja aiheuttavat yhteiskunnalliset sekä perheisiin ja nuorten omaan käyttäytymiseen sisältyvät tekijät. Yksi tutkimusalue koskee koululaisten psykososiaalista hyvinvointia sekä liikunnan harrastamiseen vaikuttavia asioita.

Osaamisen aamupalalle saapuikin nuorten ja lasten parissa työskenteleviä ammattilaisia laajalta sektorilta.

Tampereen yliopiston professori Leena Koivusilta ja Alajärvi kampuksen korkeakoulukoordinaattori Marjo Vistiaho johdattelivat kuulijat aamun aiheen äärelle.
Tampereen yliopiston professori Leena Koivusilta ja Alajärvi kampuksen korkeakoulukoordinaattori Marjo Vistiaho johdattelivat kuulijat aamun aiheen äärelle.

Koivusilta kertoi laajalti tehdyistä tutkimuksista, joista selviää mielenkiintoisia asioita niin valtakunnan, maakunnan kuin Järviseudunkin osalta.

Esimerkiksi lasten ja nuorten kokemaa turvallisuutta koskevissa tutkimuksissa nähdään, että lapsiperheköyhyys on tosiasia tänä päivänä, Järviseudulla pienituloisuusaste perheissä on jopa korkeampi kuin muualla maakunnassa.

– Tämä kertoo siitä, että monissa perheissä rahat eivät tahdo riittää, etenkään kalliisiin harrastuksiin, Koivusilta sanoi.

– Toisaalta turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa moni muukin asia. Esimerkiksi avioeroja Järviseudun alueella on vähemmän kuin koko maassa ja maakunnassa keskimäärin. perheet pysyvät täällä siis paremmin koossa, kuin muualla.

Fyysisen uhkan kokemista ja läheisen alkoholin käytön ongelmia kysyttiin nuorilta vuonna 2011 ja 2013. näissä kyselyissä fyysisen uhkan kokeminen nuorilla lisääntyi, mutta läheisen alkoholin käytön tuomat ongelmat vähenivät. Koulukiusaamisen määrä oli puolestaan lisääntynyt samassa ajassa.

Nuorista enintään keskinkertaiseksi terveytensä kokevien määrä oli lisääntynyt tutkimusaikana.

Nuorten ja lasten ylipaino kirvoitti kuulijoissa runsasta keskustelua. Tutkimusten mukaan ylipaino on merkittävä ongelma ja alueellisia eroja on paljon. Alueeltamme esimerkiksi Kuortaneella ja Lappajärvellä ylipainoisten nuorten osuus on vähäinen verrattuna Soiniin ja Vimpeliin.

Syitä asiaan pohdittiin miettien keinoja tarttua asiaan. Ongelma on usein koko perheen yhteinen ja lähtee jo ruokakaupassa tehtävistä valinnoista.

Sama trendi näkyy myös liikunnan harrastamisessa, osa lapsista ja nuorista liikkuu paljon ja osa riittämättömästi. Nuorten humalajuomisessa trendi on alaspäin, mutta Järviseudulla sen sijaan huumekokeilut ovat lisääntyneet.

Aamupalan osanottajat pohtivatkin, mitä asioille voitaisiin tehdä? Harrastamisen pitäisi olla halvempaa ja tarjonnan sellaista, mitä voi tehdä yhdessä kavereiden kanssa. Ongelmaksi nähtiin myös se, että etenkin monissa joukkuelajeissa vanhempien tulee osallistua toimintaan aktiivisesti, mikä tuo oman haasteensa.

Tärkeää on myös se, että lapsilla ja nuorilla on ystäviä. Jos ei ole ystäviä, ei lähdetä liikuntaharrastuksiinkaan. Kaikki asiat liittyvät toisiinsa.

Tuula Jokiaho