Diabetesliitto on toteuttanut vuonna 2015 sekä toteuttaa tänä vuonna hoitosuunnitelmaluentoja diabetesyhdistysten kanssa useilla paikkakunnilla. Kuvassa Jouko Nuolikoski (yhdistyksen jäsenasiat), Kaija Mäntylä (yhdistyksen pj.), Reetta Korkki (Diabetesliitto), Sirpa Anttila (yhdistyksen sihteeri) ja Susanna Halla-aho (yhdistyksen hallituksen jäsen).

Hoitosuunnitelma diabeteksen hyvän hoidon tueksi

Diabetesliiton järjestösuunnittelija Reetta Korkki vieraili Alajärvellä Järviseudun diabetesyhdistyksen tilaisuudessa kertomassa henkilökohtaisesta hoitosuunnitelmasta.

Sillä tarkoitetaan kirjallista, kokonaisvaltaisesti laadittua suunnitelmaa pitkäaikaissairautta sairastavien hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Sen tarkoituksena on, että diabeetikon hoito olisi hyvää ja arjessa pärjääminen sujuisi hyvin.

Diabeetikko osallistuu itse hoidon suunnitteluun, koska päävastuu hoidosta on hänellä itsellään. Suunnitelmaan kirjataan, mitä tarpeita ja tavoitteita asiakkaalla on hoidolle sekä sovitaan yhdessä keinot tavoitteisiin pääsemiseksi.

– Pyrkimyksenä on se, että diabeetikko sitoutuu paremmin omahoitoonsa, kun pääsee mukaan oman hoidon suunnittelun prosessiin, Reetta Korkki kertoo hoitosuunnitelman tavoitteesta. – Kun oma asiantuntemus tunnistetaan ja tunnustetaan, on hoitomotivaatiokin korkeammalla. Kun osallistuu suunnitteluun, on tarkemmin mietittävä samalla mihin itse olisi valmis. Tässä hoitosuunnitelma on erinomainen väline.

Päävastuu hoidosta on diabeetikolla itsellään. Tällöin ymmärrys ja osaaminen omasta hoidosta on tärkeää. Hoidon suunnittelu auttaa myös ammattilaisen toimintaa. Hoitosuunnitelman toteutuessa hyvin se selkiyttää hoidon seurantaa. Myös potilasturvallisuus paranee, kun kaikilla toimijoilla on yhteiset tavoitteet ja tiedot.

Hoitosuunnitelma on uuden hoitokulttuurin mukainen väline hoidon suunnitteluun ja hallintaan. Yhdistyksen jäsenetkin ovat havainneet hoitokulttuurin muutoksen. – Lääkkeiden kehittyminen on ohjannut omahoitoon. Lääkärit ovat omaksuneet omahoidon hyvin ja korostavat sitä. Iso vastuu on itsellä ja motivaatiota tarvitaan, kuulijat näkivät.

Hoitosuunnitelmaan sisältyy terveydentilan ja hoidon tarpeen selvityksen lisäksi yhdessä sovitut ja yksilölliset hoidon tavoitteet, joiden on oltava selkeitä ja realistisia. Siinä suunnitellaan keinot ja toteutus tavoitteisiin pääsemiseksi sekä seuranta ja arviointi. Hoitosuunnitelmassa huomioidaan myös hoitotarvikkeet.

Ottamalla yhteyttä terveysasemalle ja esittämällä toiveen hoitosuunnitelman laatimisesta saa asian alulle. Hoitosuunnitelman laatiminen helpottuu ennakkovalmistautumisella. Ennen vastaanottoa asiakkaan on hyvä pohtia mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja ajankohtaisia sekä omia valmiuksiaan hoidon toteuttamiseksi. Omahoitolomake voi toimia hoitosuunnitelman pohjana. Lomakkeita saa potkuhanke.fi- ja hyvis.fi -sivustoilta.

Kartoituskäynnillä arvioidaan yhdessä hoitajan tai lääkärin kanssa nykytila ja omahoidon tuen tarve. Hoidon tavoitteet ja keinot suunnitellaan yhdessä lääkärin kanssa. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.

Järvi-Pohjanmaan alueella on aloitettu hoitosuunnitelmien teko pikku hiljaa muiden pitkäaikaissairauksien kuin diabeteksen osalta.

Järviseudun diabetesyhdistyksellä on noin 230 jäsentä Evijärveltä, Lappajärveltä, Vimpelistä ja Alajärveltä sekä Lehtimäen alueelta. Yhdistykselle ollaan perustamassa Facebook- ja verkkosivut lähiaikoina. Yhdistys toivoo lisää uusia ja varsinkin nuoria jäseniä.

Jäsenistöön kuuluu hyvin vähän ykköstyypin diabetesta sairastavia, ja heitäkin toivotaan joukkoon lisää. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Kaija Mäntylä (Evijärvi), varapuheenjohtajana Ritva Hernesniemi (Lappajärvi), sihteerinä Sirpa Anttila (Vimpeli) ja rahastonhoitojana ja jäsenasioista vastaavana Jouko Nuolikoski (Alajärvi).

Jaana Koivukoski