Tilalle saakka jäljitettävät Meirän taloon annokset on tuotettu kymmeneen Eepeen ABC-liikennemyymälään. Helluusta kanaa pääsi Alajärven ABC:llä maistelemaan Suvi Rantala-Sarjeantin, Harri Rosenbergin ja Heli Backin toimesta.

Eepee teki makuliiton Atrian kanssa

Alajärven ABC:llä asiakkaita odotti viime viikolla yllätys, kun asiakkaat pääsivät maistelemaan Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan ja Atrian yhteistyössä tuottamia uusia Meirän taloon annoksia.

Meirän taloon annokset -menu on tuotettu kymmeneen Eepeen ABC-liikennemyymälään. Annoksia on yhteensä kuusi, neljä hampurilaisateriaa ja kaksi lautasannosta. Kaikki annoksissa käytettävät lihatuotteet ovat Atrialta ja takuulla suomalaista lihaa, mikä noudattelee ABC-ketjun yhteistä linjaa.

Eepeen toimialapäällikkö Heli Back kertoo, että Meirän talon annoksissa on kyse halusta täydentää annosvalikoimaa omalla tekemisellä ja osaamisella. Omia annoksia eri yksiköissä on ollut tarjolla jo seitsemän vuoden ajan, mikä tarjoaa vaihtelua erityisesti paljon tien päällä ruokalieville.

Meirän taloon annoksiin pääsi Alajärven ABC:llä tutustumaan maistellen perhetilan broilerista valmistettua annosta, Helluusta lintua, jossa on raikas kasvissalsa, lempeän tulinen kastike ja maalaisranskalaiset.

Jäljitettävyyden edelläkävijä

Kuluttajien kiinnostus jäljitettävyyteen on kasvanut. Ruoan suomalaisuutta arvostetaan edelleen, mutta yhä useampi kuluttaja haluaa tietää vielä tarkemmin, mistä ruoka pöytään tulee. – Siksi on tärkeää että kuluttajat osaavat yhdistää tilamerkityn, jäljitettävän lihan Atrian lihantuotantoon, Back toteaa.

Atria on jäljitettävyyden edelläkävijä niin Suomessa kuin maailmalla. Yritys käyttää tuotteissaan aina kotimaisten kasvattajien lihaa. Atria on kehittänyt tilalle saakka jäljitettävät Atria Perhetila -tuotteet yhdessä lihantuottajien kanssa.

Yksi jäljitettävyyden puolesta puhuva broilerilihan tuottaja Suvi Rantala-Sarjeant Rantalan tilalta Lapualta kertoo, että heillä on keskikokoinen perhetila, jossa tuotetaan vuosittain 55000 broileria. Reilun 40 hehtaarin peltoalalla kasvatetaan itse vehnää broilerin ruoaksi.

Tuotanto on pitkälle automatisoitua, joten ihmiselle jää lähinnä tarkkailutehtävä, joka onkin ympärivuorokautinen. Kiireaikoja ovat ne, kun poikaset saapuvat ja kun broilerit lähtevät.

Perhetila -konseptissa Rantalan tila on ollut alusta alkaen mukana. – Broilerituotantoa on pidetty vähän salatieteenä, koska broilereita ei laitumella näy. Meillä ei kuitenkaan ole mitään salattavaa, sillä Suomessa asiat ovat niin hyvin kuin olla voi.

Suomalaisilla tiloilla hygieniataso on hyvin korkea johtuen kasvatustavasta, joka on kalliimpi kuin esimerkiksi Keski-Eurooppalaisten suosima, mutta takaa salmonellavapaan lihan kuluttajalle. Myös antibioottien käyttö on Suomessa nollassa: viimeksi broileritilalle on Suomessa määrätty antibioottia vuonna 2009.

Tilanne ei ole sama kaikkialla, vaan antibioottien käyttö voi olla hyvinkin mittavaa. Rantala-Sarjeant kertoo, että esimerkiksi thaimaalaisessa broilerissa, jota meilläkin käytetään mm. julkisella sektorilla, antibioottijäämät ovat korkeita.

Niin turvallista broilerinlihaa kuin Suomessa, tuotetaan Rantala-Sarjeantin mukaan muualla vain Ruotsissa. – Kannattaa aina kysyä, mistä liha on peräisin, Rantala-Sarjeant suosittelee. – Jos myyjä ei tiedä, on kyseessä todennäköisesti ulkomainen liha.

Jäljitettävät ravintola-annokset ABC:llä ovat nyt aivan uusi juttu, sillä paitsi kotimaisuuden, asiakas saa tietää myös sen, millä tilalla annoksen broileri on kasvatettu.

Kiertueella mukana ollut Atrian Harri Rosenberg on niin ikään ylpeä siitä lihan alkuperän jäljitettävyydestä, jota Atria tänä päivänä pystyy kuluttajille tarjoamaan.

Tuula Jokiaho