76 miljoonaa vuotta sitten noin 1,5 km läpimittainen meteoriitti syöksyi maahan kymmenien kilometrien sekuntinopeudella nykyisen Lappajärven kohdalle. Törmäyskohdalle syntyi noin 20 km:n läpimittainen kraatteri. Lappajärvi on Suomen kraattereista toiseksi suurin ja nuorin sekä parhaiten säilynyt, joten sitä pidetään monesti myös tieteellisesti merkittävimpänä meteoriitin törmäyksessä syntyneenä järvenä. Kraatterijärvi sijaitsee kolmen kunnan alueella: Alajärvi, Lappajärvi ja Vimpeli.
Kartoitus toteutetaan Järviseutu-Seuran OutdoorsLife –hankkeen kautta. Projektipäällikkönä toimii Hannu Nevala.
-Taustatyötä on tehty asian eteen jo vuoden verran. Nyt käytännön työnä kartoitetaan Kraatterijärven ympärillä oleva maasto ja sen kohteet. Voidaan ajatella laajemmin, että Lappajärven ympäristö ja sen kunnat toimivat luonnon omana puistona, taustoittaa Nevala.
Kartoituksen suorittavat Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) geologit Satu Hietala sekä Jari Nenonen. Asiantuntija hankkeessa toimii Teemu Öhman.
-Teemme maastotyötä kolmen viikon ajan. Käymme maastossa ottamassa valokuvia ja näytteitä kraatterijärven reuna-alueilta. Teemme pohjatyötä erilaisten reittien mahdollistamiseksi. Käymme kohteilla ja selvitämme, miten kohteille pääsee ja onko realistista kohteita toteuttaa esimerkiksi liikuntarajoitteisille. Kartoituksen jälkeen on helppo toteuttaa karttoja, kertoo Nenonen.
Kartoituksen tarkoitus on selvittää Lappajärven ympäristön ja lähialueiden geologista perimää, jonka pohjalta tullaan toteuttamaan järven ympäri kiertävä Georeitti. Suunnitellun reitin ja sen varrella olevien tutustumiskohteiden avulla tuodaan asukkaille sekä alueella vieraileville esille järven ainutlaatuista syntyhistoriaa ja miten meteoriitin törmäys on edelleen nähtävissä maastossa. Kartoitustyön tekee Geologinen tutkimuskeskus (GTK) osana Järviseutu-Seura ry:n hallinnoimaa Kraatterijärven Georeitti hanketta. Hanke on saanut rahoituksen Aisapari ry:ltä.
Käynnistyvän kartoituksen toisena tavoitteena on luoda kattava yleiskäsitys alueen geologisesta ainutlaatuisuudesta sekä siihen liittyvistä mahdollisuuksista kehitettäessä seutukunnan vetovoimaisuutta. Kartoitustyön avulla selkeytetään mahdollisuuksia Kraatterijärven Geo- ja luontokeskuksen perustamiselle tai täyttäisikö Kraatterijärvi ympäristöineen mahdollisuudet hakea Unescon alaista Geopark-statusta. Geopark verkostoon voi hakea alue, jolla on mm. riittävä määrä erityistä geologista perintöä sekä selkeä, oma geologinen teema. Geopark-verkosto on vuonna 2000 perustettu kansainvälinen ainutlaatuisten geologisten kohteiden yhteisbrändi.
-Geopark ei ole suojeluohjelma. Se on rajattu alue, missä on merkittävää geologista ilmentymää. Maailmassa on yhteensä 111 Geoparkia, joista Suomessa Rokualla yksi. Geoparkiin pääsy antaa Unescon brändin ja kansainvälinen yhteistyö mahdollistuu. Koulutukset, yliopistotutkimus ja matkailu mahdollistuvat julkisuuden johdosta.
-Jokaisella Geopark -alueella tulee olla jokin geologinen erikoisuus. Rokualla se liittyy jääkauteen. Täällä sen mahdollistaisi Lappajärven syntyhistoria. Jos Geoparkiin pääsee, jatkossa aluetta arvioidaan neljän vuoden välein. Geoparkissa voi pysyä, mutta siitä voidaan jättää alueita myös pois. Mielestäni Suomessa on realistista toimia 4-5 geoparkia, joista tämä alue voisi olla yhtenä. Tällä hetkellä maassamme on haussa muutamia Geopark-alueita, jotka liittyvät mm. suoalueisiin, kaivostoimintaan ja puistoihin, kertoo Nenonen.
Lappajärvi – Euroopan suurin Kraatterijärvi
Lappajärvi on Etelä-Pohjanmaan maakuntajärvi ja meteoriitin törmäyksessä syntynyt kärnäiitti on valittu Etelä-Pohjanmaan maakuntakiveksi.
Luonto on ollut pitkään yksi suosituimmista matkailun muodoista. Maailmanlaajuisesti suurimpia vetovoimatekijöitä ovat olleet luonnonmaantieteelliset kohteet. Geomatkailua pidetäänkin yhtenä nousevista luontomatkailun muodoista. Lappajärven ainutlaatuinen syntyhistoria luo Järviseudulle kiinnostavan ja ainutlaatuisen geologisen perustan. Lappajärveä pidetään yleisesti Suomen eniten tutkittuna kraatterina ja siitä on tehty kaksi väitöskirjaa.
Järven syntyhistoriaan perehtynyt Teemu Öhman selvittää Lappajärven taustoja.
-Lappajärvi on Suomen nuorin parhaiten säilynyt kraatterijärvi. Suomessa tiedetään 11 kraatterin synnyttämää aluetta. Maailmassa kraatterin synnyttämiä kohteita on yhteensä 185. Monet näistä eivät ole säilyneet näin hyvin, kertoo monilla maailman kraattereilla vieraillut Öhman.
Matkailulle merkitystä
Nenonen kertoo, että Rokuan alueelle on syntynyt 70 pienyritystä, joten voidaan sanoa, että Geoparkilla on ollut merkitystä yritystoimintaan. Uskotaan, että tänne ”Pohjanmaan Kolille” voidaan toteuttaa pitkällä aikavälillä monipuolista yritystoimintaa. Se kyllä vaatii aktiivisuutta niin kunnilta ja sen päättäjiltä kuin yksityisiltäkin uskoa tulevaisuuteen. Geomatkailun suosio Euroopassa on lisääntymässä jatkuvasti, kannustavat Nenonen ja hankkeen projektipäällikkö Nevala.
Rami Puro
