Keskiviikkona 6.7. Kyyjärvellä järjestettiin historiakävely osana Kyyjärvi-viikkoa. Tällä kertaa sateisen ja kylmän sään takia kävely toteutettiin virtuaalisessa muodossa Honkalehdon Kievarin navettarakennuksessa. Neljännen kerran järjestetty tapahtuma keräsi tuvan täyteen historiasta kiinnostuneita henkilöitä.
Paikan päällä käytiin läpi kohteita kuntakeskuksesta Kievariin ja muisteltiin tien varrella sijainneiden talojen syntytarinoita. Yleisö otti osaa kertomuksiin ja kertoi omia muistojaan kyseisiltä kulmilta. Esimerkiksi Jätkän Ladossa saattoi tavata reissumiehiä nukkumassa päiväunia tai pelaamassa korttia ja naisia ehostautumassa ennen tansseihin lähtöä.
Yhdessä katseltiin vanhoja valokuvia, joista koitettiin tunnistaa tuttavia ja sukulaisia. Illan vetäjänä toiminut Kyösti Lintulahti muistutti, että olisi tärkeää kirjoittaa ylös kuvissa esiintyvien henkilöiden nimet aina vanhoja kuvia selatessaan.
Kaunis Kyyjärvi-yhdistyksen tarjoaman kahvitauon aikana nautittiin Raimo Tervasen haitarinsoitosta. Tämän jälkeen puheenvuoro annettiin dosentti Heikki Rantatuvalle. Samaisen postitien varrella, Oravan Kestikievarissa Alajärven Menkijärvellä syntyneelle puhujalle oli kutsu Kyyjärvelle mieluinen. Hänet tunnetaan yhtenä Suomen johtavista historiallisten karttojen tutkijoista ja hän halusi jakaa ajatuksiaan Kestikievari-laitoksista Kyyjärven näkökulmasta.
– Postitie on vaikuttanut moneen eri historian vaiheeseen. Se on rakennettu juuri ennen Suomen sotaa, joten tiellä on koettu kaikenlaista. Poikittaisteiden rakentamista oli vältetty aina 1780-luvulle saakka, koska pelattiin venäläisten käyttävän niitä hyväkseen – ja niin he tekivätkin Suomen sodassa. Postitielle määrättiin kestikievaritalot, joissa matkustavaiset rauhan aikana saivat levätä ja vaihtaa hevosta, mutta jotka sodan jaloissa muuttuivat kulloisenkin paikkakunnalla oleskelleen sotaväen majoitustiloiksi, Rantatupa kertoo.
Kestikievariaikana 1734-1930 oli tarkat säädökset siitä, millaisessa huoneessa vieraita sai majoittaa. Jokaisessa vierashuoneessa tuli olla pitkät uutimet ja käärekaihtimet, sylky –ja yöastia, yksi tai useampi syöpäläisistä vapaa sekä puhtailla makuuvaatteilla varustettu sänky. Petivaatteet eivät saaneet olla kosteita ja huoneen lämpötilan tuli olla yli 14 astetta. Vierashuoneen tuli olla viihtyisäksi sisustettu ja siellä tuli olla tapetti seinässä. Lattiat tuli olla öljyvärillä maalattu tai korkkimatoilla peitetyt. Muutama näistä säännöistä lukee 1920-vuonna solmitussa sopimuksessa, jonka kopio löytyy suurennettuna Honkalehdon kestikievarin aitan seinältä.
Honkalehdon kievarin kunnostus aloitettiin 1990-luvulla. Tänä päivänä kievari toimii Ailan Ahtilan ja hänen miesystävänsä Veikko Heinosen kotina. Sen ympärille on rakentunut vuosien saatossa toistakymmentä muuta rakennusta, joissa pääsee elämään vanhaa aikaa uudelleen.
Roosa Linnanmäki
