Kunnan rooli elinkeinojen kehittämisessä alueella on aivan uuden edessä, kun päivittäisestä päätöksenteosta yli puolet siirtyy 2019 maakuntien hartioille.
Alajärven Kaartusjärvelle Joensuun Jukan mökille kokoontui joukko maakunnan ja kunnan päättäjiä sekä yrittäjiä yhteiseen keskustelutilaisuuteen. Epävirallisessa tilaisuudessa aiheena olivat kunnan ja elinkeinoelämän yhteistyö maakuntauudistuksen voimaantulon jälkeen.
Kutsuttuina paikalla keskustelussa olivat Suomen yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen, Alajärven yrittäjäjärjestön puheenjohtaja Toni Harjula ja varapuheenjohtaja Markku Harju, yrittäjistä Petri Mäkelä ja Pentti Joensuu, kaupunginjohtaja Vesa Koivunen, maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila, maakunnan yhteistyöryhmä, MYR:in puheenjohtaja Pauli Talvitie ja kaupunginhallituksen kolmas varapuheenjohtaja Jukka Joensuu.
Kaupunginjohtaja Koivusen mukaan kuntatalouden tulee olla kunnossa siirryttäessä maakuntahallintoon SOTE-uudistusten jälkeen. Kunnan budjetista reilusti yli puolet siirtyy maakuntahallinnon päätettäväksi.
Lasse Anttilan mukaan kuntien tilanne muuttuu radikaalisti.
– Koulutus ja tekninen puoli tulee elinkeinopolitiikan ohella kunnan päättäjien tärkeäksi päätöksenteon kohteeksi.
Pauli Talvitien mukaan kuntien rooli pysyy kuitenkin tärkeänä, vaikka verotusta säädeltäisiin maakuntaveron kautta.
– Maakunnat muuttuvat SOTE-vastuun ottajiksi. Kunnilta vapautuu kapasiteettia keskittyä elinkeinoelämään. Seutukuntien olisi hyvä erikoistua tietyille osaamisalueille sen mukaan, mitä mahdollisuuksia alueella onkin, kannusti Talvitie.
Totaalinen muutos tulossa
– Muutama vuosi on puhuttu laajasti SOTE:sta. Mutta mikä on tulevaisuuden kunta? Kuntavaaleihin on reilut 8 kuukautta. Harvassa kunnassa edes pystytään hahmottamaan, että vuoden 2019 alusta lähtien on edessä totaalinen muutos, toteaa Jyrki Mäkynen.
– Budjetista poistetaan 50-60 prosenttia rahasta. Pienille kunnille vaikutus on pienin, mutta hieman suuremmat kunnat laittavat isommat rahat Sote-alueille. Uskoisin, että tuossa vaiheessa katsotaan, onko kunnalla varaa laittaa elinkeinotoimintaan pelimerkkejä ja sitä kautta elinvoimaa.
– Teolliset työpaikat ovat elintärkeitä kunnille verotulojen saamiseksi. Mielestäni maakunnallinen hallinto tarvitaan. Samoin kuntalaisille tulee mahdollistaa valinnanvapaus terveyspalveluissa, kertoo Mäkynen.
Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen ennakoi teknologian kehitykseen.
– Uskoisin, että terveysteknologia kehittyy edelleen. Yritysten toimiminen ei ole jatkossa sidonnaista sen sijaintipaikkaan. Teknologia tulee kehittymään edelleen siihen suuntaan.
– Näin maakuntien reuna-alueillakin mahdollistuu palveluiden tuottaminen esimerkiksi terveyspalveluihin. Tiedeyliopiston puuttuminen maakunnasta on myös harmittava puute. Tutkintojen suorittamista mobiiliteknologian avulla tulisi helpottaa, pohtii Koivunen.
Yhteenvetona todettiin, että maaseudun rauha kiehtoo jatkossa nykyistä enemmän. Puhdas luonto, turvallinen ympäristö ja sosiaalinen verkosto lisäävät viihtyvyyttä alueella. Uskoa maaseudun tulevaisuuteen löytyy edelleen. Toiminnan täytyy kuitenkin olla kaiken aikaa aktiivista elinvoiman säilyttämiseksi.
Rami Puro
