Järviseudun ammatti-instituutin rehtori Matti Väänänen kertoo JAMIn tekevän logistiikan tutkintoon liittyvän koulutussopimuksen Suomen suurimman kuljettajakouluttaja CAP-Group Oy:n kanssa.

Jamin uusi rehtori Matti Väänänen painottaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa

Järviseudun ammatti-instituutin uusi rehtori, tohtori Matti Väänänen on työurallaan nähnyt laajasti koko koulutuskentän, mutta ammatillisessa koulutuksessa hän ei aikaisemmin ole toiminut vetovastuussa.

Tästä syystä Jamilla avoinna ollut tehtävä kiinnosti niin paljon, että taakse jäi työ Mikkelissä, Otavan opiston johtajana. Otavan opisto on yksi maamme merkittävimmistä verkko-opetuksen kehittäjistä etenkin lukio-, mutta myös peruskoulun puolella. Oppilaitoksessa toteutetaan myös maahanmuuttajakoulutusta.

Otavan opistolla Väänänen oli pari vuotta ja sitä ennen Turun ammattikorkeakoululla meriteollisuuden yhdyshenkilönä sekä tiiviisti kehittämässä koulutusvientiä mm. Brasiliaan.

Tätä ennen työpaikka oli Hämeen ammattikorkeakoulussa automaatiotutkimuksessa ja lisäksi Väänänen veti jonkin aikaa Valkeakosken yksikköä. Tätä ennen työnantajia on ollut mm. Tampereen teknillinen yliopisto ja teollisuuden puolella Valmet.

Väänänen onkin kiertänyt ja perehtynyt eri koulutustasoihin. Jamilla hän on nyt ensimmäistä kertaa vetovastuussa ammatillisesta koulutuksesta. – Yhteistyötä eri tehtävissäni olen toki tehnyt paljon ammatillisen koulutuksen kanssa ja opettanutkin, eli aivan uusi maailma tämä ei minulle ole, Väänänen sanoo.

Väänänen on lähtöisin Mikkelistä ja Tampereen seudulla hän on asunut yli 30 vuotta. Koti on Tampereella edelleen ja on jatkossakin.

Jamilla vahvuuksia ja haasteita

Väänänen kokee, että Jamilla on oppilaitoksena vahvuuksina mm. vahva pohja ja hyvä talous. Haasteita sen sijaan tuo pienenevä väestöpohja, mikä näkyy opiskelijoiden saannin vaikeutumisena. Myös rahoitus vähenee samaan aikaan.

Plussaa kuitenkin tuo myös opetussuunnitelmien uudistuminen oikeaan suuntaan.
– Koulutuksen tulee muuttua yhä enemmän elinkeinoelämä -keskeiseksi ja työssäoppimiseen tulee satsata. Yksilöllisiä opinpolkuja tarvitaan yhä enemmän ja verkko-oppimisen pitää tulla osaksi kaikkea oppimista, Väänänen listaa.

Verkko-oppiminen on Väänäselle rakas aihe ja hän näkee, että se mahdollistaa laajemman asiakaspohjan, koska opetus ei ole enää sidottu yhteen paikkaan.

Tulevaisuudessa toisen asteen ammattiin opiskeleva voi opiskella teoriat verkko-opintoina missä tahansa, tehdä työssäoppimiset omalla kotiseudullaan ja vain välillä käydä oppilaitoksessaan vaikkapa Lappajärvellä tai Alajärvellä oppimassa niitä asioita, joita opetetaan ”kädestä pitäen”.

– Pitkässä juoksussa tämä voi tuoda kustannussäästöjä, mutta merkittävimmät hyödyt tulevat muualta, Väänänen sanoo.

Verkko-oppimisen lisääntyminen lisää myös oppilaitosten välistä kilpailua, koska myös kaukana omasta kotipaikasta olevaan oppilaitokseen on sen myötä helpompi hakeutua opiskelijaksi.

Kilpailu vaatii oppilaitoksilta uudistumista mutta samaan aikaan oppilaitosten välinen yhteistyö on entistäkin tärkeämpää. Esimerkkeinä Väänänen mainitsee lukioiden ja ammattioppilaitosten välisen yhteistyön kaksoistutkinnoissa ja joustavat opinpolut toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen välillä.

Elinkeinoelämä ykkönen

Kaikkein tärkeimmäksi asiaksi uudessa tehtävässään Väänänen nostaa kuitenkin elinkeinoelämän ja yhteistyön tiivistämisen sen kanssa. Aito kuunteleminen ja avoin keskustelu ovat avainasemassa.

Toiselle sijalle työjärjestyksessä nousee verkko-opetuksen kehittäminen ja tähän työhön tartutaankin nopeasti. Tavoite ei ole tehdä kaikkea yksin, vaan yhdessä muiden tahojen kanssa. – Jo tänä syksynä teemme olennaisimmat valinnat, kuten päätämme verkkoympäristöalustan ja etenemismallin.

– Toivon, että verkkokurssien tuottaminen alkaisi keväällä ja opetustarjontaan jotain pitäisi saada jo ensi syksylle. Tavoittelen asiassa etenemiseen reipasta vauhtia, sillä tarvetta muutokseen on ja hidastelemaan ei pidä jäädä.

Tuula Jokiaho