Viljelijät ovat hyödyntäneet viljelijätukiin ja tukiehtoihin liittyvää NEUVO 2020 järjestelmän mahdollistamaa tilakohtaista neuvontaa aktiivisesti. Kuva: ©maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel

Maaseutuohjelmaa ja maakuntaa…

Viljelijät ovat hyödyntäneet viljelijätukiin ja tukiehtoihin liittyvää NEUVO 2020 järjestelmän mahdollistamaa tilakohtaista neuvontaa aktiivisesti. Etelä-Pohjanmaalla tukea on haettu toiseksi eniten koko valtakuntaa tarkastellen.

Järjestelmä on laajenemassa myöhemmin kattamaan myös tilakohtaisen talousneuvonnan.

Maatalouden rakennetukien haku on investointien osalta jatkunut varsin hyvänä. Maatalouden kannattavuusnäkymät ja tuottajahintojen tuotantosuunnasta riippumaton lasku on kuitenkin rajoittanut isompien investointihankkeiden käynnistymistä.

Nuorten viljelijöiden aloitustukia on tänä vuonna haettu selvästi normaalia vähemmän. Tämä oli odotettavissa, sillä luopumistukijärjestelmän muuttuessa tukea haettiin ennätysmäärä.

Yritystukien haku on jatkunut LEADER ryhmien yritystuet huomioiden entisessä laajuudessa. Investointihankkeet ovat kuitenkin kooltaan maltillisia, isompia hankkeita on vain muutama.

Tuetuista toimialoista erottuvat selkeästi alueemme vahvuudet: metalli- ja elintarvikejalostus. Erilaisten palveluyritysten osuus tuen saajina on selkeästi kasvanut.

Maaseudun elinkeinotoimintaa ja kilpailukykyä vahvistavia ja maaseudun vetovoimaa lisääviä kehittämishankkeita on haettu enemmän kuin rahoittamiseen on ollut käytettävissä varoja.

Tuetut kehittämishankkeet ovat painottuneet ruokaprovinssin kehittämiseen ja metsävarojen monipuoliseen hyödyntämiseen. Yleishyödyllisiä investointihankkeita on myös haettu aktiivisesti ja alueen kunnat ovat lähteneet mukaan hankkeiden rahoittamiseen.

Uusi maakunta 2019

ELY-keskukset ja TE-toimistot tuovat uuteen maakuntaan huomattavat henkilöstö- ja talousresurssit, erityisesti maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämiseen sekä työllisyyden ja yritystoiminnan tukemiseen ja uudistamiseen.

Uudistuksessa ELY-keskuksen tavoitteena onkin lisätä asiakaslähtöisyyttä ja vahvistaa vaikuttavuutta nimenomaan yritys- ja elinkeinosektorilla sekä työn- ja työntekijöiden välityksessä. Tärkeää on myös kehitettävä yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa.

Uuden maakunnan valmistelu on Etelä-Pohjanmaalla käynnistynyt toden teolla. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on mukana aktiivisena toimijana uudistuksessa ja tarjoaa osaamistaan valmistelutyöhön, asiantuntijoita toimii sekä vetovastuussa eri työryhmissä että työryhmien jäseninä.

Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston tehtävistä uusille maakunnille siirtyvät maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalouden, maaseutuelinkeinojen ja maatilatalouden edistäminen ja rahoittaminen, viljelijätukitehtävät sekä näihin liittyvät palvelut ml. tukien valvonta.

Eviran ohjaamat kasvintuotannon ja – terveydenvalvonta tehtävät siirtyvät myös maakuntien hoidettavaksi.

Maaseutuvaltaisena maakuntana Etelä-Pohjanmaalla korostuu maaseudun elinvoimaisuuden ja elinkeinotoiminnan kilpailukyky ml. luonnonvarojen kestävä käyttö. Tehtävät tulee hoitaa uudessa maakunnassa tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja asiantuntijuudella.

Uudistuksen yhteydessä on erityisesti viljelijätukien osalta huolehdittava toimivasta ja riittävästä alueellisesta palveluverkostosta siitäkin huolimatta, että hallinnon tukijärjestelmiä kehitetään edelleen yhä enemmän sähköisiksi.

– Maakuntauudistuksen ja valmistelutyön ohessa huolehdimme kuitenkin siitä, että nykyiset tehtävämme tulevat omalta osaltamme hoidetuksi asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja asiantuntevasti, painottaa Ritva Rintapukka

Ritva Rintapukka,
maaseutuyksikön päällikkö