Kyntötöihin nyt vain harkinnan kautta – talviaikaisen kasvipeitteisyyden muutokset siirtävät kyntöjä kevääseen

Maaseututoimenjohtaja Jukka Kuoppala ja maaseutuasiamies Pentti Halla-aho muistuttavat viljelijöitä nyt siitä, että peltoja ei saa mennä kyntämään, ellei asiaan ole perehdytty kunnolla ja ole varmaa, että kyntöjä voi tehdä.

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaatimukset ovat viime syksystä muuttuneet radikaalisti niin, että se mikä vielä vuosi sitten oli porkkanaa, onkin nyt keppiä. – Viime vuonna annettiin ymmärtää, että uusi ympäristötuki on hyvä ja sen avulla tullaan oikeasti vaikuttamaan ravinteiden pääsyyn vesistöön. Sitten rahat loppuivat ja ehtoja alettiin muokata.

Kasvipeitteisyyteen ei enää voi laskea suojavyöhykkeitä, suojavyöhykenurmia, monivuotisia ympäristönurmia, monimuotoisuuspeltoja, riista- tai maisemapeltoja eikä vanhoja erityistukisopimusaloja.

– Arviolta noin 70 prosenttia alueemme viljelijöistä teki viime vuonna uuden ohjelmakauden alkaessa sopimuksen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä. Edellä mainittujen alojen kautta talviaikainen kasvipeitteisyys saattoi nousta korkeimpiin 80 tai 60 prosentin luokkiin, joissa tuki on paras.

Nyt kun sääntöjä on muokattu, saa moni viljelijä katsoa tarkkaan, ettei kynnä liiaksi peltojaan täyttääkseen edes alimman 20 prosentin talvipeitteisyysalan.

Syysilmoitus tehtävä nyt

Syysilmoitus lohkokohtaisista ympäristötuen toimenpiteistä on nyt auki sähköisenä Vipu-palvelussa jatkuen maanantaihin 31.10.saakka.

Syysilmoitus on tehtävä nyt toista kertaa, sitä ei ennen viime ohjelmakauden alkua ole ollut. Vuoden 2015 jälkeen on tehty muutoksia ja ne kannattaa muistaa, kun suunnittelee peltojen syystöitä.

Kuivalannan vastaanottamisesta ja lietteen sijoittamisesta maksetaan enintään 60 prosenttia sitoumusalasta, kun se vielä vuosi sitten oli sata prosenttia.

Syksyllä levitettävät lantamäärät on nyt tarkastettava ja syysilmoitus sekä lohkokirjanpito eivät saa olla ristiriidassa keskenään.

Lietettä ei saa sijoittaa valtaojan ja vesistön reunaan. Valtaojien ja vesistöjen reunojen suojakaistat pitää muistaa vähentää pinta-alasta.

Kasvinviljelytilojen tulee toimittaa sopimukset lannanlevityksestä, määristä ja lanta-analyysistä maataloustoimistoon, niitä ei voi suoraan liittää sähköiseen ilmoitukseen.

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden muutokset ovat merkittäviä ja seuraavia kasvikoodeja ei voi enää ilmoittaa kasvipeitteisyyteen: suojavyöhyke, suojavyöhykenurmi, monivuotinen ympäristönurmi, monimuotoisuuspellot riista- tai maisemapelto ja vanhat erityistukisopimusalat.

Edellä mainitut pitää kuitenkin säilyttää kasvipeitteisenä seuraavaan kevääseen.
Luonnonhoitopelto (LHP) nurmi, viherlannoitusnurmi ja monimuotoisuuspelto niitty eivät myöskään kelpaa.

Poikkeuksena ovat vain sellaiset tapaukset, joissa ehtojen mukainen seuraavaan kevääseen ulottuva kasvuston säilyttämisvelvollisuus on mahdollista katkaista ja lohkolle on kylvetty esim. syysvilja tai uusi nurmi.

– Kyntämisen kanssa kannattaa olla erityisen tarkkana, sillä viime vuonna kasvipeitteisyysalaan hyväksytyt suojavyöhykkeet, viherlannoitusnurmet, LHP-nurmet ja riistapellot kerryttivät talviaikaista kasvipeitteisyysalaa, mutta tänä vuonna ne eivät sitä tee, Kuoppala ja Halla-aho painottavat.

– Nyt kannattaa laittaa tilan ympäristökorvauskelpoiset lohkot paperille ja vähentää niistä yllä mainitut alat pois ja sen jälkeen laskea, pystyykö täyttämään 80, 60, 40 vai 20 prosentin talviaikaisen kasvipeitteisyyden.

Talviaikaisesta kasvipeitteisyyden täyttämisestä voi olla 20 prosenttia kevytmuokattua. Jos talviaikainen kasvipeitteisyys menee alle 20 prosentin, niin silloin rikkoo lohkokohtaista toimenpidettä ja edellisen vuoden maksettu tuki peritään takaisin.

– Eniten seuraamuksia aiheuttavat ympäristötuki ja täydentävät ehdot. Yleisimmin puutteita on viljavuustutkimuksissa ja kirjapidossa. Nyt onkin hyvä hetki ottaa maanäytteet ja kirjata kaikki kesän viljelytoimenpiteet sekä tärkeät tapahtumat lohkokortille.

Ympäristötuen ehtona on myös ympäristötuen koulutus eli koulutuspäivän tai verkkotentin suorittaminen 30.4.2017 mennessä. Verkkotentin voi suorittaa Vipu-palvelussa kotona niin monesti, että saa 15/25 oikein.

Ympäristötentin vaihtoehtona olevia kuuden tunnin koulutuspäiviä järjestetään loppuvuodesta Järvi-Pohjanmaan alueella. Keväällä 2017 järjestetään Etelä-Pohjanmaan alueen keräilyerien yhteinen koulutuspäivä Seinäjoella.

Maidontuotannon vähentämistuki avataan huomenna 5.10. ja se päättyy jo ensi keskiviikkona 12.10. kello 13. Tämä haku on siis edellistäkin tiukemmalla aikataululla. Haettava vähennysjakso on 1.11.2016 – 31.1.2017.

Tuula Jokiaho