Vuosi sitten joulukuussa alajärveläinen tekonurmipintoihin erikoistunut Saltex sekä liikuntapaikkojen kehittämispalveluja tarjoava Unisport yhdistyivät pohjoismaiseksi markkinajohtajaksi liikuntapaikkojen kehittämisessä.
Tämän jälkeen jo viime kesäkuussa uusi Unisport-Saltex Oy ja Kerko Group Oy tytäryhtiöineen yhdistyivät.
Näin perustettu uusi yhtiö lähti tavoittelemaan merkittävää myynnin kasvua ja asemaa johtavana pohjoiseurooppalaisena täyden palvelun urheilupaikkapalvelujen toimittajana.
Kerko Group on erikoistunut sisäurheilupaikkojen sisustamiseen, varustamiseen ja huoltoon. Oman tuotannon ja kumppaneiden avulla yhtiön tarjoama kattaa urheiluhallisisustukset, lattiat ja katsomot sekä varustaa niin voimistelu- kuin jäähallit.
Yhdessä Unisport-Saltex ja Kerko Group tarjoavat nyt kaikki alan palvelut saman katon alta: kokonaisvaltaiset palvelukonseptit räätälöityjen sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen suunnittelusta avaimet käteen -toimituksiin ja välineisiin sekä huolto- ja ylläpitopalveluihin koko liikuntapaikkojen elinkaaren ajan.
Uuden yhtiön vahvuuksia ovat jatkuva tuotekehitys, oma valmistus, ensiluokkainen projektinhallinta ja -palvelu sekä vahvat brändit.
Saltex Oy:n toimitusjohtaja Timo Salmenautio kertoo, että uusi yhtiö pystyy toteuttamaan vaikkapa stadionin alusta loppuun saakka. Rakennusliike yritys tosin ei ole, mutta rakennuttajan vastuukin voidaan hoitaa. Yhtiö onkin jo toteuttanut mm. 4,5 miljoonan euron arvoisen stadionin, Suomen suurimman kuplahallin Järvenpäähän ja monenlaisia muita hankkeita.
– Meiltä löytyy nyt yhtiöstä kaikki katsomoista, valaistuksesta, näyttötauluista, sisälattioista kuin ulkonurmistakin alkaen, Salmenautio sanoo, sillä Kerko Group toi yhtiöön mukanaan kaikki mahdolliset urheiluun liittyvät varusteet.
– Kerkolla on urheiluun liittyviä artikkeleita yli 10 000 kappaletta, tärkeimpänä asiakkaana kunnat ja kaupungit.
Koko yhtiössä on 280 työntekijää ja 125 miljoonan euron liikevaihto.
Saltex kovassa kasvussa
Saltexin kannalta tehdyt yhdistymiset muiden urheilupuolen osaajien kanssa ovat näyttäytyneet positiivisina. Jo alkuvuodesta taloon rekrytoitiin lisää väkeä ja liikevaihto Alajärven tehtaalla on tänä vuonna kasvanut viimevuotisesta yli 30 prosenttia, eli 17 miljoonasta 22 miljoonaan.
Kasvu ei sinänsä tullut yllätyksenä, mutta kasvun mittakaava on toteutunut ennakko-odotusten ylärajoille.
– Kasvu on kuitenkin ollut hallittua ja organisaatiomme on pysynyt vauhdissa hyvin mukana, Salmenautio kiittää ja muistuttaa, että suurin kiitos menestyksestä lankeaa niille joka työtä tekevät. Hyvällä porukalla saadaan aikaan hyvää tulosta.
Tuotanto on kasvanut Alajärvellä samassa tahdissa kuin liikevaihto, eli yli 30 prosenttia. Tänä vuonna Alajärvellä valmistetaankin yli 1,3 miljoonaa neliömetriä erilaisia urheilupintoja.
Urheilupinnoista 70 prosenttia menee jalkapallokentille, onhan se maailman eniten harrastettu urheilulaji.
– Jalkapallokenttien keinonurmi on yrityksemme erikoisuus ja ylpeyden aihe, olemmehan yksi kahdeksasta keinonurmen valmistajasta, jolla on Fifan lisenssi. Tämä tarkoittaa sitä, että nurmemme täyttää kirkkaasti Fifan keinonurmelle asettamat vaatimukset, Salmenautio kertoo.
Valtaosa jalkapallokenttien keinonurmista menee ulkokentille, sillä tekonurmella voi pelata ympäri vuoden. Suomessa viimeisimpinä toteutettuina kohteina ovat olleet Seinäjoen ja Vaasan stadionit. Näistä Seinäjoki on vastikään valittu maan parhaaksi jalkapallokentäksi – ensimmäistä kertaa valinta kohdistui keinonurmi -kenttään!
Suomen futiskentille ei Saltex kuitenkaan ole 1,3 miljoonaa neliötä keinonurmea levitellyt, vaan valtaosa tuotannosta menee vientiin. Tärkein markkina-alue on Skandinavia, mutta vientiä on myös paljon muualle Eurooppaan, ja jopa sen ulkopuolelle.
– Meillä on ollut vientiä Viroon, Latviaan, Bulgariaan, Ukrainaan, Saksaan, Belgiaan ja Iso-Britanniaan, mutta myös esimerkiksi Tunisiaan, Chileen ja Saudi-Arabiaan!
Vaikka Saltex tekee urheilupinnoitteita hurjaa vauhtia, niin yllättäen nopeimmin kasvava osa-alue on kuitenkin toisaalla.
– Viheraluenurmien tuotanto kasvaa vieläkin nopeammin, Salmenautio sanoo ja kertoo, että Suomessa niiden käyttö on kuitenkin vielä pientä esimerkiksi Ruotsiin tai muuhun Eurooppaan verrattuna. Euroopassa tehdään vuosittain 12 miljoonaa neliötä viheraluenurmea, ja johonkinhan ne kaikki menevät!
– Suomessakin viheraluenurmien käyttö on nyt lisääntymässä, onhan se kunnille ja yrityksille hyvä tapa saada säästöä kiinteistönhuoltoon ja aina siisti nurmikko halutuille alueille.
Yksityiset asiakkaat ovat kuitenkin viheraluenurmien tärkeä kohderyhmä ja kun tietoisuus mahdollisuuksista lisääntyy, lisääntyy varmasti myös käyttö.
– Viheraluenurmella ei tarvitse peittää koko takapihaa, vaan sillä voidaan tehdä pienempiä alueita, joissa vaikkapa nurmen kasvu on huonoa. Tyypillinen kohteiden koko on 50-150 neliöön. Keinonurmi voi olla oikean nurmikon tilalla tai sen rinnalla, Salmenautio muistuttaa.
Tuula Jokiaho
