1.4 C
Alajärvi
keskiviikko 24.4.2024
MAINOS

Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyötä palvelutuotannossa pohdittiin Luoma-aholla

Alajärven Luoma-aholla kokoonnuttiin tasokkaaseen seminaariin, jonka aiheena oli pohtia kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyötä palvelujen tuottamisessa.

Seminaariin oli kutsuttu paikalle kuntapäättäjiä ja yrittäjiä. Sote tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia palvelujen järjestämisessä. Halutaanko Järviseudulla olla kärkijoukoissa ja olla rohkeina luomassa uudenlaista palvelukulttuuria? Näihin kysymyksiin haettiin tilaisuudessa vinkkejä ja ideoita.

MAINOS
Johtaja Terhi Päivärintaa Kuntaliitosta saapui seminaariin videoyhteyden kautta. Hän painotti, että onnistuva kunta tehdään lähellä.

Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Vesa Koivunen, joka kertoi että kaksi vuotta sitten kun monipalvelukeskus -hanketta alettiin suunnitella, ei soten ja maakuntauudistuksen toteutumisesta ollut vielä mitään tarkempaa tietoa. Nyt tiedetään, että noin puolet tai jopa suurempikin osa kuntien rahoista tulee siirtymään maakuntaan soten myötä.

– Kuntien ja kuntalaisten yhteistyötä tulee jatkossa tiivistää yhä enemmän, samoin kunnan ja kolmannen sektorin. Tämä tilaisuus onkin sitä kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön käynnistämistä, sen pohtimista mitä se voisi parhaimmillaan olla.

Ensimmäisenä puhujana kuultiin johtaja Terhi Päivärintaa Kuntaliitosta. Hän painotti, että onnistuva kunta tehdään lähellä. Hyvät palvelut lähtevät paikalliselta tasolta ja viisaus on kunnissa, lähellä kuntalaisia.

– Tulevaisuuden kunnan tehtävistä tärkein on kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, osaamisen ja kulttuurin, elinympäristön, kunnan elinvoiman edistäminen sekä paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen.

Päivärinta muistutti, että kuntien talous muuttuu merkittävästi maakuntauudistuksen myötä. Kun nyt noin puolet kuntien menoista on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, niin tulevaisuudessa opetus- ja sivistystoimen osuus menoista nousee noin 57 prosenttiin!

– Onko järkevää, että yksi lautakunta päättää jatkossa liki 60 prosenttia kunnan menoista, Päivärinta esitti kysymyksen pohdittavaksi.

Ruralia-instituutin Katja Rinne-Koski kertoi yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. – Yhteiskunnallinen yrittäjyys on liiketoimintamalli, joka perustuu siihen, että yrityksellä on jokin yhteiskunnallinen tai ekologinen tavoite, jota se pyrkii toteuttamaan liiketoiminnan keinoin. Lisäksi yritys ohjaa suurimman osan liikevoitostaan sen yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen.

Hankaluutena asiassa on toimintamallin tuntemattomuus. Rinne-Kosken vetämän hankkeen yhtenä tavoitteena onkin tuoda käsitettä ja toimintamallia tutuksi E-P:llä.

Sotesta kumppanina seminaarissa kertoi Päivi Saukko EPSotesta. Hän totesi tavoitteena olevan tarjota ihmisille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevin kustannuksin. Osana uudistusta lisätään valinnanvapautta. Sen tarkoitus on nopeuttaa palveluun pääsyä ja lisätä mahdollisuutta vaikuttaa omiin palveluihinsa.

Monipalvelukeskus -hanketta selvitti projektipäällikkö Kai Hannulabacka, joka kertoi sen taustalla olevan Alajärven kaupungin kouluverkon kuntokartoituksen, jossa todettiin että Luoma-ahon koulu tulee vaatimaan jonkinlaista remonttia tai uudisrakentamista.

– Samaan aikaan myös kylän yhteinen kokoontumistila, eli nuorisoseura, alkoi vaatia toimenpiteitä. Yrittäjillä ilmeni omia toiveita liikuntatilojen ja hyvinvointipalvelujen suhteen. Yrityksille suunnatussa kyselyssä ilmeni myös kasvutarpeita sillä noin puolet alueen yrityksistä ilmoitti palkkaavansa lisää työvoimaa lähiaikoina.

– Mikinpurolle on kaavoitettu tontteja uusia asukkaita varten. Oppilasmäärä koulupiirin alueella tulee lähivuosina kasvamaan. Pitäisikö ajatella miten tämä yhtälö voitaisiin ratkaista yhdessä?

– Yhteistyöllä olisi mahdollista rakentaa kustannustehokas ja tulevaisuuden muutokset huomioiva kokonaisuus. Tarvitaan vain yhteinen tahtotila asian eteenpäin viemiseksi.

Hannulabacka sanoi, että tilojen suunnittelussa lähtökohtana tulisi olla muunneltavuus. Tilat voidaan suunnitella niin, että niistä voidaan muokata jotain uutta mikäli palvelutarpeet muuttuvat.

Hankkeen tarkoituksena on mallintaa kaupungin, yritysten ja yhdistysten yhteistyötä. Tämän prosessin tuloksena syntyy tiekartta jota voidaan hyödyntää muuallakin Järviseudun alueella.

– Tärkeää on löytää yhteinen ja avoin tahtotila jossa mietitään järkevästi mikä on hyödyksi kunnan asukkaille ja koko yhteisölle.

Viime elokuussa käynnistynyt monipalvelukeskushanke järjestää tänä keväänä kolme seminaaria ja kolme työpajaa eri teemoilla. Tulevista tilaisuuksista seuraava on torstaina 23.2. yhdessä YTYÄ -hankkeen kanssa järjestettävä YTYÄ kylätoimintaan – Eväitä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ilta Punaisen Tuvan Viinitilalla. Ilmoittautumiset: katja.rinne-koski@helsinki.fi.

Seminaarin lopussa kuultiin yritysesittelyt Mäkelä Alulta ja Al-Men Oy:stä.

Tuula Jokiaho

sinua saattaisi kiinnostaa

Viimeisimmät