Kuituhintaan pari euroa lisää, niin rupeaa puukauppa pärköämään!

Evijärven, Lappajärven ja Vimpelin metsänomistajat kuuluvat jäseninä pääosin Metsänhoitoyhdistyksen Keskipohjaan.

Marraskuussa järjestetyissä vaaleissa jäsenet valitsivat uudet valtuutetut kaudelle 2017–2020. Äänioikeutettuja metsänomistajia oli noin 7000, joista ääntään käytti vaaleissa 36 prosenttia. Tammikuussa ensimmäistä kertaa kokoontuneen valtuuston keski-ikä on 54 vuotta, nuorin on 28-vuotias uusi naisvaltuutettu ja vanhin 70-vuotias mies.

Evijärveläisiä edustaa valtuustossa peräti neljä jäsentä: Jukka Kuusela, Reijo Palohuhta, Oskari Rentola ja Ari Sironen. Lappajärveläisiä valtuustossa edustavat Jorma Nyyssölä ja Erkki Savela, vimpeliläisiä Harri Hänninen ja Pentti Vähämäki.

Kokkolassa päämajaansa pitävä Mhy Keskipohja laajensi kaksi vuotta sitten toiminta-aluettaan, kun siihen fuusioituivat entiset Evijärven, JärviLakian ja Kannuksen metsänhoitoyhdistykset. Yhdistys palvelee metsänomistajia 34 paikallisen metsäasiantuntijan voimin 12 toimipisteellä, myös Evijärven ja Lappajärven toimistoissa.

Yhteisöllisyys jäsenetuna

Vimpeliläisen Keskipohjan valtuuston jäsenen Pentti Vähämäen mukaan yhdistyskentässä on tullut viime vuosina fuusioita fuusioiden perään. Hän sanoo järvialueen valtuuston jäsenten tuumaavan yhdessä kärkihankkeita, joiden avulla alueen jäsenten edut parhaiten turvataan. Vähämäen mielestä pelko Evijärven tai Lappajärven toimiston lakkauttamisesta fuusioiden jälkeen on aiheellinen.

Metsänomistajilla on ollut vaikeuksia saada kaupaksi mm. suometsien kuitupuuta.

– Palveluyhteys on säilytettävä ja se tapahtuu parhaiten niin, että metsänomistajaa palvellaan omalla tutulla toimipisteellä, Vähämäki muistuttaa. Toimipisteen säilyminen on parempi, kuin että toimihenkilön tavoittaisi vain kännykällä tai sähköpostilla ennen metsätilavierailua.

Pitkän uran itsekin metsäammattilaisena tehnyt metsätalousinsinööri Vähämäki pitää metsänhoitoyhdistyksen antamia etuja jäsenelle huomattavina. Hän laskee, että yksistään vakuutusmaksujen alennukset kattavat jäsenmaksun hinnan. Tärkeimpänä etuna hän pitää kuitenkin yhteisöllisyyttä, kuulumista suurempaan metsänomistajien porukkaan.

– Kun ottaa yhteyttä yhdistyksen ammattilaisiin, niin tietää, jotta he ovat omaa väkeä, aina jäsenen puolella, Vähämäki muistuttaa. Lisäksi yhdistys järjestää jäsenilleen mm. erilaisia luentoja, retkiä ja koulutustilaisuuksia.

Puumarkkinatilanteessa toivoa

MTK:n puumarkkinakatsauksen mukaan puukauppa on tänä vuonna lähtenyt rapsakasti liikkeelle. Lähtökohta on suotuisa, sillä metsäsektorin suhdanne-ennusteiden sekä puun käytön laajennusinvestointien perusteella kotimaisen puun kysynnän pitäisi tänä vuonna entisestään kasvaa.
Tammikuun ensimmäisen kahden viikon aikana yksityismetsänomistajat myivät puuta lähes 1,7 miljoonaa kuutiometriä, mikä on enemmän kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen.

Metsänhoitoyhdistys voi avustaa jäsentä myös puukaupan teossa. Vimpelin Sääksjärvellä asuva Pentti Vähämäki päivittelee, että maakunnassa kuitupuulle ei tahdo olla innokasta ostajaa. Hän on itsekin kaupitellut erästä kuitupuukohdetta usealle firmalle jo pitkään, vaan kauppa ei vain käy.

– Kun katsoo alueemme kuitupuuvaltaisia metsiä, niin toivoo Äänekosken tehtaan ja muiden hankkeiden pikaista valmistumista, Vähämäki toteaa. Hän arvioi, että metsäpolitiikan keinoin verotusta muuttamalla ja Kemeraa järkeistämällä metsänhoidosta voisi tulla entistä tuottavampaa sekä metsänomistajan että yhteiskunnan kannalta. Tukinhinta on kohdallaan, mutta koko ala kaipaa piristystä kuitupuukaupasta.

– Jos puunostajat maksaisivat kuitupuusta 2-3 euroa enemmän kuutiolta, niin jo rupeaa tavaraa pärköämään!

T. Tyynelä