Euroopan suurimmasta kraatterijärvestä kansainvälinen vetonaula

Kraatterijärven kansallisen Geoparkin toteutuminen ei ole enää paljosta kiinni. Järiviseutu-Seura ry:n hallinnoima Järviseudun OutdoorsLife-hanke on osoittanut ainesten perustamiseen olevan jo käsillä. Hanke on nyt päättynyt ja sai rahoituksen Aisapari ry:ltä.

Euroopan suurin kraatterijärvi Lakeaharjulta päin nähtynä. Monet Lappajärven geologiset erityispiirteet havainnollistuvat hyvin juuri Lakeaharjulla. Kuva Ari Koivuniemi.

– Lappajärven kraatterijärven ainutlaatuisuus antaa loistavat mahdollisuudet kehittää matkailua tavalla, joka hakee vertaistaan jopa maailmanlaajuisesti, visioi projektipäällikkö Hannu Nevala. Hanke on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että Lappajärven syntyhistoria näyttäytyy uudenlaisessa valossa.

Lappajärvi ei ole yksin Suomen, vaan koko Euroopan suurin kraatterijärvi. Tämä havainto laajensi näkymiä saman tien kansanväliselle tasolle. Tähän antoi vahvan panoksen Kraatterijärven Georeitti -hankkeen vetäjä, planeettageologi Teemu Öhman.

– Tarvitaan vielä Lappajärven ainutlaatuista syntyhistoriaa esittelevä keskus sekä järven ympärillä olevat georeitit ja kuntakohtaiset infopisteet, niin voimme Suomen Geopark -toimikunnan suosituksen perusteella kertoa olevamme kansallinen Geopark-alue, sanoo Nevala. Unescon virallisen Geopark-statuksen hakemista voidaan harkita myöhemmin, jos asiat etenevät edelleen.

Rattaat pyörimään monella suunnalla

Kraatterijärven Geoparkin puitteet etenivät jo monella rintamalla OutdoorsLife-hankkeen aikana. Hankkeessa edistettiin puolentoista vuoden aikana noin kymmentä jatkotoimenpidettä sekä uutta hanketta, Kraatterijärven Georeitistä Järviseudun kulttuuripyöräreittiin ja Lehtimäen Valkealammen kehittämisestä Evijärven uittomieskämppään.

– Tämä on juuri sitä alueelta lähtevää aktiivisuutta, joka on edellytys myös Geoparkin syntymiselle. Kun rattaat ovat lähteneet pyörimään, prosessin pitäisi nyt päästä jatkumaan, sanoo Nevala.

OutdoorsLife oli selkeä jatkumo Järviseura-Seura ry:n vuonna 2014 päättyneelle Tervareitti-hankkeelle. Vesireitiltä noustiin nyt kuivalle maalle. Samalla vesiteema kuitenkin jatkui uusina melontakartoituksina, joiden merkittävin löytö oli Savonjoen koskireitti.

– OutdoorsLife -hankkeen aloittamisen lähtökohtana on ollut kehittää Järviseutua luonnon omana puistona, joka tarjoaa monipuolisesti elämyksiä seutukunnan historiasta, kulttuurista sekä Lappajärven syntyhistoriasta. Jatkokehittämisen ytimeksi nousikin mahdollisuudet hyödyntää järven syntymiseen liittyvää tietoa.

– Voimme olla aidosti ylpeitä omasta kotiseudustamme. Meillä on rikas kulttuuri ja historia, josta ammentaa. Vieraille on näytettävää sekä kulttuurin että maisemien puolesta, kärkenä Euroopan suurin kraatterijärvi, hehkuttaa Nevala.

Järviseudun havaittiin tarjoavan paljon mahdollisuuksia kehittää jopa kansainvälistä matkailua alueen erityispiirteitä hyödyntäen. OutdoorsLife hankkeen tavoitteena oli nostaa esille juuri näitä mahdollisuuksia.


Järviseudun OutdoorsLifen edistämiä jatkohankkeita

* Metsäkeskuksen ja Tapion METSO-hyvinvointipolku Alajärven Pyhävuorella

* Tervareitin jatkokartoitus viidessä vesistössä

* Järviseudun kulttuuripyöräreitti (hallinnoija Järviseutu-Seura ry)

* Kraatterijärven Georeitti (hallinnoija Järviseutu-Seura ry)

* Evijärven uittomieskämppä Vonkamies (hallinnoija Evijärvi-Seura ry)

* Lappajärven leipätien pitkospuut (hallinnoija Järviseutu-Seura ry)

* Soinin Parviaisen Hermanninpolun pitkospuut (hallinnoija Soinin Parviaisen kyläyhdistys ry)

* Soinin ExtremePark (hallinnoija Soinin kunta)

* Elävä Aalto (hallinnoija Alajärven kaupunki)

* Lehtimäen Valkealammen kehittäminen (hallinnoija Alajärven kaupunki)

Osa toimenpiteistä on toteutunut, osa on yhä vireillä.