Ärtymys liikenteessä yleistä – harvempi antaa sen näkyä

Mainos[adrotate banner="3"]

Verenpaineen kohoaminen on liikenteessä tavallista. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista 84 prosenttia myöntää suuttuneensa liikenteessä. Heistä yli puolet kuitenkin kertoo, ettei ärtymys ole johtanut aggressiiviseen toimintaan liikenteessä. Jos sappi kiehahtaa, olennaisinta on säilyttää maltti ja minimoida suuttumuksen ikävät seuraukset.

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista 84 prosenttia kertoo joskus suuttuneensa tai raivostuneensa liikenteessä. Vastaajissa oli mukana sekä autoilevat että muuten liikenteessä liikkuvat. Kuusi kymmenestä heistä ärtyy harvoin – kerran tai muutaman kerran vuodessa. Yli puolet kertovat, etteivät anna ärtymyksen valua toimintaan.

MAINOS

– Jos suuttumus tai ärtymys puskee päälle, tärkeintä on pitää ulospäin näkyvä käytös järkevänä. Tunteiden heräämiselle ei voi mitään, mutta niiden vaikutuksia voi ja tulee hallita – myös liikenteessä, Liikenneturvan kehittämispäällikkö Antero Lammi korostaa.

Liikenneraivon noidankehä on vältettävissä

Liikenneraivon kohteeksi joutuminen on monelle tuttua. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista yhdeksän kymmenestä koki kohdanneensa toisen kulkijan aggressiota edes kerran vuodessa. Lähes kolmannes kertoi kohtaavansa liikenneraivoa vähintään kuukausittain.

Lammi pitää melko luonnollisena tulosta, että liikenteessä koetaan olevan useammin aggression kohteena kuin itse aggressiivisesti käyttäytyvänä. Tulkitsemme toisen toimintaa sen pohjalta, millaisena näemme syyt ja motiivit tämän toiminnan taustalla. Omat töppäykset tiedostetaan kyllä tilanteessa tapahtuneiksi erehdyksiksi, mutta toisen tienkäyttäjän virheellinen toiminta koetaan helpommin tahallisen aggressiiviseksi ja itseen kohdistuvaksi.

– Moni voi painaa äänitorvea tai nostaa keskisormen pystyyn melko matalalla kynnyksellä moitteeksi toisen käyttäytymiselle. Tämän eleen kohteeksi joutunut voi kuitenkin tulkita ääni- tai sormimerkin raivostumisena. Henkilöstä riippuen negatiiviseksi koettu palaute voidaan ottaa vastaan tyynesti tai siitä voidaan provosoitua. Noidankehä on siis valmis. Olennaista on muistaa, että toisten toimintaan on vaikea vaikuttaa, mutta omilla valinnoillamme vaikutamme siihen, millaiseksi tilanteet kehittyvät, Lammi selventää.

Aja aivoilla, älä raivolla – torju suuttumusta liikenteessä näin:

Kulje sääntöjen mukaisesti ja ota muut liikkujat huomioon.

Pidä oma käytös järkevänä, jos omat tunteet kuohahtavat liikenteessä.

Jos tulkitset toisen tekevän tahallansa kiusaa, kyseenalaista tulkintasi. Muista, että jokainen meistä tekee joskus virheen.

Edellinen artikkeliUlla Hautamäen ja Anni Viitasaaren taidetta Lähituottajat -myymälän
Seuraava artikkeliHiihtämään pääsee vielä!