Pienet paluut vauvaikään auttavat menestymään koulussa

Sensomotoriset harjoitukset tulevat osaksi koulupäivää Vimpelin Aapiskujalla. Lapsilla on päivittäin 15 minuutin sensomotorinen jumppatuokio, jonka odotetaan parantavan keskittymis- ja oppimiskykyä sekä rauhoittavan levottomuutta.

– Kouluongelmien taustalla on usein viiveitä vauvaiän kehityksen kaavassa. Viiveet voivat näkyä levottomuutena, keskittymis- ja oppimisvaikeuksina sekä hahmottamiskyvyn ja motoriikan vaikeuksina, kuvailee opettajia Vimpelissä kouluttanut Veli Laurinsalo.

Laurinsalon mukaan vähänkin keskeneräinen vauva-ajan kehitys saattaa jättää lapselle vauvarefleksien eli -heijasteiden jäänteitä, jotka haittaavat koulunkäyntiä. Syy-seuraussuhteet ovat joskus hankalia. Näin on etenkin, jos myös lapsen aistien aktivoituminen on ollut vajavaista.

– Sensomotorisella ohjelmalla normalisoidaan lasten kehitystä. Kokemuksen mukaan ongelmat usein lievenevät tai korjaantuvat kokonaan, kun jokaiseen kehityksen osa-alueeseen kohdistetaan oikea-aikainen ja tarkka harjoitus riittävän pitkällä jatkumolla, Laurinsalo kertoo.

Sensomotorisessa ohjelmassa refleksijäänteitä ”sulatetaan” pois tekemällä vauvareflekseihin perustuvia liikkeitä. Koulutuspäivänä opettajat ja koulunkäyntiavustajat harjoittelivat liikkeitä Veli Laurinsalon opastuksella Vimpelissä. Ensi lukuvuotena Aapiskujan oppilaat tekevät ohjelmaa päivittäin vartin verran.

Konttaus parantaa loogista ajattelua

Koulutuksessa opettajat ja avustajat mm. matkivat lihansyöjäkukkaa avaamalla kädet ja jalat auki haara-asentoon ja sulkemalla haara-asennon hitaasti. Kyseessä on moro-refleksi, jonka vauvalla laukaisee säikähtäminen: vauva levittää kätensä ja jalkansa ja vetää ne äkkiä yhteen.

Veli Laurinsalo kertoo, että sensomotoristen harjoitusten tuloksista oppilaiden menestykseen ja käytökseen on tullut kouluilta positiivisia raportteja.

– Moron jäänteiden seurauksia ovat esimerkiksi aistiherkkyys, silmien valonarkuus, pelokkuus, muutostilanteiden pelko ja kipuaistimusten vaimentuminen. Lapsella voi myös olla lämmin koko ajan, koska aivot ovat ylikierroksilla. Kun tilanne on päällä, lapsi on pian uupunut ja sitten kiukkuinen, Laurinsalo selvittää.

Refleksijäänteet aiheuttavat myös lihasjännitteitä, mikä näkyy koululaisella mm. puristavana kynäotteena tai levottomuutena istuessa.

Vauvaiässä toinen ongelma johtaa toiseen ja ehkä lopulta myös siihen, että vauva ei lähde ryömimään ja konttaamaan tehokkaalla, ristikkäisellä tavalla. Ilman ristikkäisliikkeitä aivopuoliskot eivät integroidu, jolloin ne eivät myöskään kommunikoi kunnolla keskenään.

Laurinsalo neuvoi opettajia ja avustajia konttaamaan ja ryömimään oikeaoppisesti.

– Konttausliike on vahvasti aivopuoliskoja integroiva, kun se tehdään hitaasti ja tarkasti. Liike auttaa, kun aivot ovat ylivilkkaat ja huonosti organisoidut, mikä näkyy mm. levottomuutena, Laurinsalo kertoo.

Hän arvioi, että kehityksen viivästymiä tai aistiaktivaation puutteita on jopa noin neljäsosalla lapsista.

– Niille, joilla on vakavia ongelmia tai kehityksen viiveitä, suosittelen sensomotorista kuntoutusta. Täällä lähimmät terapeutit ovat Vaasassa ja Oulussa.

Laurinsalo kehitti vaimonsa Nina Alopaeuksen kanssa sensomotorisen ohjelman ja -terapian 25 vuotta sitten. Pariskunta kulki vuosia koulutuksissa Englannissa, USA:ssa, Tanskassa ja Ruotsissa. Systeemi perustuu eri tutkijoiden tuottamaan tietoon lapsen kehityksen eri osa-alueista. Aluksi yleinen tuomio oli: ”huuhaata”, mutta tähän mennessä noin 1500 opettajaa on kouluttautunut käyttämään Sensomoottoria.

– Kouluista on raportoitu, että harjoituksiin käytetty varttitunti tulee takaisin: lapset rauhoittuvat eivätkä kinaa ja lasten ymmärryskyky paranee eli oikeasti joka tunti onkin enemmän aikaa. Maailmalla näitä terapiamenetelmiä käytetään jo varsin laajasti oppimisen ja keskittymisen hoitamisessa, Laurisalo kertoo.

Aapiskujalla ollaan innokkaita

Sensomotoriseen koulutukseen osallistui 25 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa, Vimpelin lisäksi mm. Lapualta ja Alajärveltä. Aapiskujalta oli 12 henkeä eli lähes kaikki.

– Meillä useampi opettaja ja ohjaaja oli kiinnostunut kyseisestä koulutuksesta, joten päätimme osallistua siihen mahdollisimman isolla porukalla. Näin koulutuksen anti siirtyy kouluarkeen tehokkaasti, kertoo rehtori Riikka Jaatinen.

Lukuvuoden kestävä Sensomoottori-ohjelma käynnistyy varsinaisesti syksyllä, mutta jo keväällä harjoitellaan liikkeitä.

– Jokainen opettaja tekee harjoitteet pääsääntöisesti ryhmänsä kanssa luokissa. Osa opettajista suunnitteli ohjelman läpikäyntiä myös henkilökunnan kesken aamujumppana.

Jaatinen veikkaa henkilökunnan innokkuuden perusteella, että sensomotorisesta ohjelmasta tulee Aapiskujalla pysyvä käytäntö.

– Yksi ohjelman suurimpia vaikutuksia pitäisi olla levottomien oppilaiden rauhoittuminen sekä keskittymiskyvyn lisääntyminen ja näin ollen myös oppimisen helpottuminen ja tehokkaampi omaksuminen.

Tarvittaessa Aapiskujan koulu ohjeistaa vanhempia treenaamaan lasten kanssa tiettyjä liikkeitä viikonloppuisin. Ohjelman maksaja on Etelä-Pohjanmaan korkeakoulun Osaava- hanke.

Anne Savela