Korukäsityöläinen Sirpa Joutsen näkee ihmisestä, mikä hänelle sopii. Elina Löytömäen saaliiksi jäivät vyönsoljesta sekä aidosta simpukasta valmistetut riipukset.

Suloisia pehmoja ja persoonallisia koruja

Kirahveja Marimekko-kuosilla, pehmopossuja, -norsuja, -koiria, Late Lampaita. Koruja vyönsoljista, rannekellojen osista, medaljonkiin suljetuista sanoista – sekä varmat sanat siitä, millainen koru asiakkaalle sopii.

Lastenlapset saivat Rauni Hemmingin innostumaan pehmoista, joita on alkanut syntyä myyntiin asti.

Lappajärven nuorisoseuran talon kevätmarkkinoilla oli vähän myyjiä, mutta sitäkin mielenkiintoisempaa.
Lappajärveläinen Rauni Hemminki on ommellut eläinhahmoja myyntiin vasta vuoden päivät.

– Tämä on alkanut siitä, että ryhdyin tekemään pehmoja lastenlapsille. Tykkään näperrellä. Vielä en ole päässyt vauhtiin, olen ollut mukana vasta muutamissa myyjäisissä Lappajärvellä. Pehmojen kaavat Rauni on löytänyt kirjoista ja lehdistä. Lukuun ottamatta Late Lammasta, jonka tunnistaa heti animaatiosarjan Lateksi.

– Late Lampaan kaavaa en löytänyt mistään, joten sen tein itse.
Osa-aikaeläkkeellä oleva Rauni on joka toinen viikko vapaalla, jolloin aikaa jää puuhailla pehmojen parissa.

Suorat sanat korun ostajalle

– Minä olen hopeaihminen, kylmät värit ovat minun värejäni, toteaa sopivaa korua etsivä lappajärveläinen Elina Löytömäki.

Evijärvellä koruja valmistava Sirpa Joutsen myöntää hänen olevan oikeassa – mutta ei mielistelläkseen. Joutsenen asiakkaat eivät nimittäin läheskään aina ole oikeassa.

– Minä kyllä sanon, jos koru ei sovi, olen niin ilkeä.
Totuuden on saanut kuulla monen asiakkaan lisäksi myös mm. kullanvärisiin koruihin kietoutunut vaate- ja koruliikkeen myyjätär Seinäjoella.

– Kysyin häneltä, että miksi pidät kullanvärisiä koruja, vaikka ne eivät yhtään sovi sinulle. Myyjä sanoi, että kun ne ovat muotia. Muotia! Mitä väliä sillä on, jos korut vievät värin kasvoilta ja ovat epäedullisia ulkonäölle! Neuvoin, että nuo hopean- ja turkoosinväriset tuossa telineessä sopisivat sinulle, Sirpa kertoo.

Sirpa Joutsenen medaljonkiriipuksia.

Siihen, mikä koru sopii ja mikä ei, vaikuttaa moni asia: ihon väri, kasvojen muoto, kulmakarvat, ihmisen pituus, mittasuhteet. Nämä kaikki on otettava huomioon, että valinta osuisi oikeanmuotoiseen, -väriseen ja -pituiseen koruun.

Toisaalta sama kaulakoru voi istua sekä pienelle, sirolle ihmiselle että isommalle ja tanakammalle, riippuen esimerkiksi pään ja kaulan muodosta, Sirpa sanoo.

Vaikka jollekin käy pääsääntöisesti hopea ja toiselle kulta, sääntö ei ole ehdoton. Kun esimerkiksi kullanvärin seassa on jotain muuta väriä, kokonaisuus voi muuttua sopivaksi myös ”hopeaihmiselle”.

Sekin, onko suurikokoisen riipuksen sisällä tyhjiä kohtia – ilmaa – vaikuttaa siihen, kenelle se sopii, Sirpa selittää.

Kun Sirpa tekee korun tilauksesta, hän selvittää ensin asiakkaan toiveet. Jotkut asiakkaat antavat hänelle vapaat kädet luoda. Mutta toisinaan taas asiakkaalla on hyvin vahva visio mieleisestä korusta, joka kuitenkaan ei pukisi häntä. Sirpa on huomannut, että aivan kaikille ei voi sanoa suoraan.

– Joskus joutuu miettimään, miten asian sanoisi nätisti, mutta kuitenkin niin, että asiakas ymmärtää minun olevan tosissani. On todella tärkeää, että koru istuu ihmiselle eikä jää kaappiin lojumaan, Sirpa toteaa.

Tilaustöitä tehdessään Sirpa on todella tarkka. Hän voi soittaa asiakkaalle ja pyytää sovittamaan korua siinä vaiheessa, kun esimerkiksi lukkoa ei ole vielä laitettu ja korun purkaminen ja osien vaihtaminen on vielä mahdollista.

Sirpa käyttää koruissaan osaksi kierrätysmateriaaleja: vyönsolkia, rannekellojen sisuksia, pitsiä, haarukoiden päitä. Medaljonkien sisällä on kirjoista leikattuja sanoja ja tekstinpätkiä.

– Metsästän materiaalia kirpputoreilta. Käytän mielelläni myös asiakkaan itse tuomaa materiaalia, Sirpa lupaa.

Myös korujen modifiointi eli vanhojen korujen uudistaminen kuuluu Sirpan toimenkuvaan.

Anne Savela