Kansainväliset vieraat tutustuivat Kohiwood Oy:hyn viime viikolla.

CESME -hanke pyrkii edistämään kiertotaloutta

JPYP ja Etelä-Pohjanmaan liitto ovat mukana Interreg Europe -rahoitteisessa kv-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää kiertotalouden käytäntöjä yrityksissä sekä vaikuttaa päätöksen tekoon siten, että kiertotalous huomioidaan aluekehittämistä ohjaavissa strategioissa.

Sitran mukaan kiertotaloudella tarkoitetaan taloutta, jossa resurssien käyttö on suunniteltu kestäväksi. Kiertotalous pyrkii siihen, että materiaaleja ja muita resursseja käytetään tehokkaasti, jolloin jätteen määrä vähenee.

Jan Österlund kertoi vieraille yrityksen tuotteista ja toimintatavoista.

Cesme-hankkeessa etsitään pk-yritysten hyviä käytäntöjä ja jaetaan tietoa uusista mahdollisuuksista, joita kiertotalous luo liiketoimintaan. CESME-hankkeessa on kumppaneita ympäri Eurooppaa, kuten Iso-Britanniasta, Kreikasta, Italiasta ja Bulgariasta. Pääpartneri on Pohjois-Tanskasta.

Walesissa toukokuussa 2016 järjestetyssä aloituskokouksessa esiteltiin hyviä käytäntöjä Etelä-Pohjanmaalta. Kohiwoodin puun sivuvirtojen hyödyntämistä, Lakeuden ympäristöhuollon optista jätteenkäsittelyä ja Kaks´kättä työpajan toimintaa oli esillä Walesissa.

Lisäksi hankeväki tutustui paikallisiin kiertotalouden edelläkävijöihin Cardiffissa. Esimerkiksi kaupungissa toimiva kalustefirma Orangebox kertoi vanhojen toimistotuolien kunnostuksesta ja saattamisesta myyntiin.

Syyskuussa 2016 Aalborgissa Tanskassa pidetyssä hankkeen toisessa tapaamisessa esiteltiin tanskalaisten ja kreikkalaisten yritysten hyviä käytäntöjä.

Hankkeen kolmas tapaaminen pidettiin Bolognassa Italiassa marraskuussa 2016. Tapaamisessa esiteltiin italialaisten ja bulgarialaisten hyvät käytännöt sekä käytiin tutustumassa jätemuovin ja paperin käsittelylaitokseen ja paikalliseen maitotuotteita valmistavaan yritykseen.

Toukokuussa 2017 pidettiin hankkeen neljäs tapaaminen Kreikassa Thessalonikissa. Tapaamisessa kokeiltiin vihreän talouden työkalun soveltumista partnerimaiden yrityksille sekä vierailtiin kreikkalaisissa yrityksissä, joissa esiteltiin hyviä käytäntöjä.

Hankkeen viimeisin tapaaminen oli Suomessa viime viikolla. Keskiviikkona hankepäivät aloitettiin kokouksella Seinäjoella.

Ryhmä vieraili torstaina paikallisissa yrityksissä. Vierailut tehtiin Lakeuden Ympäristöhuoltoon Teräsmäen jätteenkäsittelylaitokselle Ylistaroon ja Lapuan Perunaan Lapualla. Järvi-Pohjanmaalla tutustuttiin Plastec Finland Oy:hyn Vimpelissä, Punaisen tuvan viinitilaan Alajärvellä ja Kohiwood Oy:hyn Soinissa.

Kohiwood kiinnosti

Kohiwoodin yrityskierroksella Jan Österlund ja toimitusjohtaja Hannu Suni esittelivät vieraille yrityksen tehostettua kiertotalousajattelua.

– Yrityksessä on 40 vuoden aikana saatu kehitystä puun tehokkaassa käytössä ja kiertoajattelussa. Puun kierto metsästä lopputuotteeseen pystytään nykyään hoitamaan tehokkaasti. Jätettä meillä ei juurikaan tule, kun ylijäämätuotteet pystymme hyödyntämään energiaksi, pelletiksi.

– Liiketoimintamme ydinajatus on laadukas ja kestävään tuotantoon perustuva ketju metsästä asiakkaalle asti. Tuotantomme kaikkia osa-alueita ohjaa laatujärjestelmä, joka on laadittu ISO 9001:2008-standardin mukaisesti, totesivat yrityksen edustajat tunnin vierailukierroksella.

JPYP:n toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa totesi kierroksella, että erityisesti biokaasuasiat kiinnostavat alueellisesti ja kansainvälisesti tällä hetkellä.

– Lämmön- ja sähköntuotantoon liittyvät biokaasuasiat kiinnostavat alueemme yrityksiä niin, että uskoisin muutaman uuden yrityksenkin lähtevän alalle lähivuosina, arvelee Alanko-Luopa.

CESME-hanke on saanut rahoitusta INTERREG EUROPE -ohjelmasta. Projektin ensimmäisessä vaiheessa (2016–2018) etsitään hyviä käytäntöjä ja malleja ja laaditaan toimintasuunnitelma käytäntöjen soveltamiseksi.

Toisessa vaiheessa (2018–2020) on tarkoitus löytää paikallista rahoitusta, jolla voidaan toteuttaa käytännön kokeiluja. Hankkeella on mahdollisuus vaikuttaa kiertotalouden edistämiseen EU- ja kansallisella tasolla.

Hanke on nelivuotinen koostuen kahdesta kaksivuotisesta vaiheesta. Ensimmäisessä, niin kutsutussa aktiivivaiheessa kartoitetaan hyviä eurooppalaisia käytäntöjä partnerialueisiin tutustumalla sekä pohditaan niiden soveltuvuutta omalle alueelle.

Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan myös konkreettinen alueellinen toimintasuunnitelma aihepiirin edistämiseksi. Toisessa, ns. monitorointivaiheessa, pannaan toimeen toimintasuunnitelmaa sekä seurataan sen toteutumista.

Rami Puro