Pirjo Havinen ja Leena Leppäkangas Vimpelistä sekä Terttu Peltola Alajärveltä tulivat tutustumaan omaishoitajayhdistyksen tiloihin tulevaisuutta ajatellen: jonain päivänä hekin voivat olla joko hoitajia tai hoidettavia.

Neuvontaa ja virkistystä lasten, aikuisten ja vanhusten omaishoitajille

Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry vietti 15-vuotissynttäreitä Vimpelissä. Keväällä tilat kaksinkertaistuivat lähes 120 neliön toimipaikkaan Patruunantiellä.

Noin 11 vuotta yhdistyksessä työskennellyt omaistoiminnanohjaaja Pia Toivola on nähnyt muutoksen suhtautumisessa omaishoitoon ja yhdistykseen.

Omaistoiminnanohjaaja Pia Toivola sanoo, että ovet yhdistyksen toimintaan ovat auki kaikille kiinnostuneille – ilman vaatimusta jäsenyydestä. Taustalla tuotoksia Voimauttavan valokuvan työpajasta.

– On tapahtunut sellainen käänne, että viranomaiset ja muut yhdistykset ovat alkaneet ottaa kontaktia meihin. Olemme saaneet näkyvyyttä ja jalansijaa.

Myös omaishoidon käytännön asiat ovat menneet parempaan. Perusturvassa on nykyään omaishoidosta vastaavat viranomaiset, intervallihoitoa on kehitetty ja myös perhehoitoa alettu suunnitella rinnalle.
Toivola löytää kehittämisen kohteita edelleen.

– Pitää miettiä, mitä omaishoitoperheet tarvitsevat oikeasti, yksilöllisesti, eikä diagnoosin perusteella. Ei niin, että alzheimeria sairastava käyttäytyy tietyllä tavalla tai että kehitysvammainen tarvitsee aina juuri sitä tai tätä.

Toivolan mielestä myös sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukseen pitäisi sisällyttää enemmän asiaa omaishoidosta.

Puhelimella tavoittaa

Pia Toivolan kehittämistoiveille on hyvät perusteet.

– Järviseudun ja Kuusiokuntien 43000 asukkaasta 4300 on jonkinlaisessa omaishoitotilanteessa ja lähes 550 erittäin vaikeassa ja sitovassa tilanteessa, Toivola laskee.

Hän huomauttaa, että Järviseudun omaishoitajayhdistys ei ole mikään ikääntyneiden yhdistys. Toivola vastaa työikäisten omaishoitajien ja erityislasten vanhempien asioista ja Tiina Silvonen yli 65-vuotiaiden omaishoitajien asioista. Molemmat ovat terveydenhoitoalan ammattilaisia.

– Olemme usein kentällä, mutta puhelimella meidät tavoittaa, Toivola vinkkaa.

Kerran kuukaudessa toimistolla on päivystys. Myös Etelä-Pohjanmaan Muistiluotsin työntekijä on tavattavaissa kuukausittain.

Uusimpia toimintamuotoja on OivaHetki.

– Meitä voi pyytää kotikäynnille antamaan ohjausta ja neuvoja.

Asiantuntijoita ja vertaistukea

Sivuilta www.tietoaomaishoitajille.fi löytyvät tiedot yhdistyksen tapahtumista ja vertaistukiryhmistä. Toimintaa on kaikissa kunnissa yhdistyksen alueella eli Alajärvellä, Soinissa, Vimpelissä, Lappajärvellä ja Evijärvellä.

Pia Toivola sanoo, että yhdistyksen ja sen hallinnoiman OmaisOivan toiminta on avointa kaikille – pelkkä kiinnostus riittää. Jos vaikkapa arvelee pian olevansa jonkinlaisessa omaishoitotilanteessa, yhdistyksestä voi hakea apua.

– Moni luulee, että pitää olla yhdistyksen jäsen tai omaishoidotuen saaja tai että läheisellä pitää olla jokin diagnoosi. Ei tarvitse! Ovet ovat avoimet kaikille, Toivola rohkaisee.

OmaisOiva saa rahaa toimintaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivalta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta STEAlta.

– Toivottavasti saisimme vielä lisärahoitusta ja jossain vaiheessa kolmannenkin työntekijän. Teemme Tiinan kanssa pitkiä työpäiviä, Toivola pohtii.

Anne Savela