Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella nostetaan talvihoitoluokkia noin 170 kilometrin matkalla. Kuva: Liikenneturva / Kaisa Tanskanen.

Maanteiden talvihoitoluokkiin muutoksia

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella nostetaan talvihoitoluokkia noin 170 kilometrin matkalla. Nostot kohdistuvat valtateiltä aina alimman talvihoitoluokan teihin.

Liikennevirasto päätti talvihoitoluokkien nostoista koko Suomessa joulun aikoihin, mutta käytännössä muutokset näkyvät tieverkolla 1.2. mennessä. Kesken talvikautta tehtävien hoitoluokkanostojen lisäksi talvihoitoluokkia on nostettu Alavuden ja Kristiinankaupungin alueurakoiden alueella 1.10.lähtien.

Merkittävimmät osuudet, joilla talvihoitoluokkia nostetaan 1.2. alkaen, ovat valtatiellä 8 välillä Edsevö – Kokkola (18 kilometriä hoitoluokkaan Is) ja valtatiellä 13 välillä Alaveteli – Veteli (35 kilometriä hoitoluokkaan I).

Lisäksi 1.10. nostetuista talvihoitoluokista merkittävimmät osuudet ovat kantatiellä 68 välillä Lehtimäki – Ähtäri (26 kilometriä hoitoluokkaan Ib) sekä seututiellä 697 välillä Mäyry – Soini (38 kilometriä hoitoluokkaan Ib).

Talvihoitoluokkien noston pääasiallisena perusteena on liikennemäärä. Myös muitakin talvihoitoluokkien nostotarpeita on tullut esiin, mutta nyt käytettävissä oleva rahoitus ei niiden osalta nostoa mahdollista.

Koko ELYn tieverkon nostaminen yhtä talvihoitoluokkaa korkeammaksi maksaisi karkeasti arvioiden n. 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tosin tämäkään ei todennäköisesti tyydyttäisi kaikkia tienkäyttäjiä etenkään alempien hoitoluokkien osalta.

Talvihoidolla pyritään turvaamaan liikenteen turvallisuus ja sujuvuus. Lumen auraamisen lisäksi talvisen tiestön ongelmia vähennetään mm. suolaamalla tai hiekoittamalla tietä ja tasaamalla tien pintaa.

Käytännössä ei ole taloudellisesti mahdollista, että koko tiestöllä tehdään toimenpiteitä samanaikaisesti. Kalustoa ei ole taloudellisesti mahdollista varata päivystämään suuria määriä esimerkiksi lumisateen varalle.

Vilkasliikenteiset tiet hoidetaan nopeammin, myös talvihoidon laadun osalta vaatimukset ovat niillä tiukempia. Tämän vuoksi maantiet on jaettu viiteen eri hoitoluokkaan (Is, I, Ib, II, III).

Esimerkiksi III-hoitoluokan teillä suurin sallittu irtolumen syvyys on lumisateen aikana 10 senttiä ja aikaa on toimenpiteen suorittamiselle 6 tuntia sateen päättymisestä. Sen sijaan Is -luokassa irtolunta saa olla sateen aikana enimmillään 4 senttiä ja irtolumi tulee olla aurattuna 2,5 tunnin aikana pois.

Lisäksi liukkaudentorjunnan toimenpideaika on III-hoitoluokan tiellä 8 tuntia. Tämän takia on ymmärrettävää, että alemmalla tiestöllä liikkuvista tuntuu, että tietä ei hoideta, vaikka työ hoidettaisiinkin laatuvaatimusten mukaisesti. Parempi talvihoidon laatu alemmalla tieverkolla edellyttää enemmän euroja.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue on jaettu yhdeksään hoitourakka-alueeseen. Jokaisella urakka-alueella maanteitä hoitaa yksityinen urakoitsija, joka tarjousten perusteella valitaan kullekin
alueelle.

Sama urakoitsija huolehtii maanteiden hoidosta yleensä noin viisi vuotta kerrallaan, jonka jälkeen urakka kilpailutetaan uudelleen. Urakan valvojina toimivat aluevastaavat, käytännössä tätä valvontatyötä tekee 4,5 henkilöä Pohjanmaan, Etelä- ja Keski- Pohjanmaan alueella.

Valvottavat alueet ovat laajat, joten tiestön tilan ajantasainen tunteminen on haastavaa. Lisäksi valvonnassa käytetään jonkin verran ulkopuolista laadunvalvontakonsulttia sekä tietojärjestelmiä apuna.

Myös urakoitsijan velvollisuutena on tehdä tiestön tilan tarkastuksia, myös kelin osalta. Pääurakoitsija on vastuussa siitä, että tarvittavat toimenpiteet tehdään tiestöllä oikeaan aikaan ja päättää toimenpiteiden käynnistämisestä.

Aikaisemmin talvet olivat olosuhteiltaan tasaisempia. Ilmasto on muuttunut vaihtelevammaksi, ja talvihoidon osalta erittäin haasteellisia ovat jatkuvat lämpötilamuutokset pakkasesta suojakeliin.

Jotta tienpinta olisi näissäkin olosuhteissa liikennettä tyydyttävässä kunnossa, vaaditaan urakoitsijalta tarkkaa kelien ja sääennustusten seurantaa, jotta kelimuutosten vaatimiin toimenpiteisiin voidaan hyvissä ajoin varautua.

Lisäksi pienet paikalliset sääilmiöt eivät välttämättä näy tiesääasemien tai sääennusteiden kautta. Talvi on kuitenkin erilainen vuodenaika kuin kesä, joten siksi tavanomaisessakin talvisäässä saattaa liukkautta teillä esiintyä ja tienkäyttäjien on tämä syytä ottaa huomioon.