Asumisyksikköjen palveluvastaavat (vas.) Tuula Kantola, Leila Lahti, Elina Niskakangas ja Maritta Toppinen toteavat, että kouluttautuminen kannattaa aina.

Haasteena työelämän tarpeet

Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) sosiaali- ja terveysalan yksikössä on mahdollisuus suorittaa kehittämisen ja johtamisen (Kejo) ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Pääsyvaatimuksena on aikaisemmin suoritettu fysioterapeutin, geronomin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai sosionomin amk -tutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus.

Syksyllä 2018 käynnistyy toinen, sairaanhoitajille (amk) ja terveydenhoitajille (amk) suunnattu, kliinisen asiantuntijan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, jossa opiskellaan kansanterveyteen ja akuutteihin tilanteisiin liittyviä asioita.

Vastuuyliopettaja Eija Kyrönlahti kertoo, että koulutuksen jälkeen opiskelijalla on sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja johtamisosaamista vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi opiskelija osaa kehittää työyhteisöjen toimintaa uudistamalla niiden toimintatapoja ja -malleja.

Opetusmenetelmien valinnoilla tuetaan vertaisoppimista ja aktiivista osallistumista. Opiskeluun kuuluu myös työelämälähtöinen kehittämis- tai opinnäytetyö. Valmistuneet ovat sijoittuneet julkiselle, yksityiselle tai järjestösektorille erilaisiin palvelujen suunnittelu-, kehittämis-, koulutus- ja esimiestehtäviin.

Palveluvastaava Maritta Toppinen Alajärven Kultakämmenestä selvitti kehittämistyössään asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan ajatuksia vanhusten tehostetun asumispalvelun toimintakulttuurista.

Tavoitteena oli kehittää toimintatapoja tukemaan asiakaslähtöisyyttä. Toppinen kertoo, että koulutus ja opinnäytetyö auttoivat oivaltamaan asioita ja katsomaan asioita asukkaan näkökulmasta. Paljon tuli uusia ideoita, miten asukkaiden arkeen voidaan tuoda mielekkyyttä, edistää toimintakykyä ja laadukasta hoitoa ja hoivaa. Koulutus antoi uutta intoa ja uusia työkaluja arjen kehittämistyöhön.

Toppisen mukaan Kultakämmenen asumisyksikön vahvuuksina näyttäytyivät mm. ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta, asukkaiden tapojen, toiveiden ja tottumusten huomioiminen ja asukkaiden turvallisuuden tunne. Asukkaita kohdeltiin hyvin, kärsivällisesti ja lämmöllä.

Omaisten ja henkilökunnan välinen yhteistyö ja tiedonkulku sujuivat pääsääntöisesti hyvin. Kyselyn tuloksena selvisi, että toimintaa tulee myös kehittää. Asukkaiden toimijuutta ja osallisuutta voidaan lisätä mm. asiakasraatien avulla. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään kotien kodikkaaseen tunnelmaan, ruokailuun, virkistystoimintaan ja ulkoiluun.

Toimiva tiedonkulku, omaisyhteistyö, hoito- ja palvelusuunnitelmat, asukkaiden elämänhistorian tunteminen, omahoitajuuden ja tiimityön kehittäminen auttavat lisäämään asiakaskeskeisyyttä ja sitä kautta asukkaiden oman näköistä, mielekästä ja hyvää elämää.

Kehittäminen vaatii uudenlaista ja uusille toimintatavoille avointa ajattelutapaa. Uutta ei voi syntyä, jos pitäydytään kiinni vanhassa. Maritta Toppinen koki YAMK-koulutuksen työn ohessa haastavana, mutta erittäin antoisana.

Koulutuksen anti tulee suoraan omaan työhön. Kultakämmenessä kehittäminen jatkuu seuraavaksi Lean-koulutuksen myötä, jolloin laatuun ja asiakastyytyväisyyteen tullaan kiinnittämään myös jatkossa edelleen huomiota.