Edullisimmillaan pihaan saa viljelypuutarhan kierrätysmateriaaleista. Tämä pieneen pihaan sopiva liikuteltava kaupunkiviljelmä löytyi Berliinistä. Kuva Timo Taulavuori.

Panostus pihaan parantaa viihtyvyyttä

Suomalainen tyypillisesti laskee neliöitä ja arvioi pintamateriaaleja asunnon valintatilanteessa.

Kuitenkin päätökseen ja asuinalueella viihtymiseen vaikuttavat aina tunne- ja arvotekijät, joista ympäristön vihreys on yksi tärkeimmistä. Taloyhtiöiden kannattaa panostaa ympäristöön ja piha-alueeseen, koska sillä luodaan tärkeä ensivaikutelma ja vaikutetaan myös pitkäaikaisesti asukkaiden viihtyvyyteen.

Kevät on taloyhtiöiden kokousten aikaa. – Asialistalle tulisi aina nostaa yhteisten alueiden viihtyvyys ja hoito, muistuttaa Timo Taulavuori Puutarhaliitto ry:stä. – Yhä useampi -varsinkin nuori -haluaa osallistua pihan hoitoon ja rakentamiseen.

Yhteisöllinen hyötypuutarha toimii koko taloyhtiön pihakeitaana, jossa viljelyharrastuksen ohella tutustutaan toisiin asukkaisiin. Monessa pihassa halutaan panostaa myös näyttäviin kesäkukkaistutuksiin ja kestäviin ympärivuotisiin kasveihin.

Pelisäännöt ja rahoitus kokouksessa

Yhtiökokouksessa sovitaan pelisäännöt pihan osalta ja valitaan pihatiimin vastaavat. Tärkeintä on hahmottaa kokonaisuus, jossa huomioidaan asukkaiden toiveet ja tarvitsemat toiminnot.

Esimerkiksi korttelipihoissa raja-aitojen kaataminen on suotavaa, koska silloin voidaan yhdistää esimerkiksi jätehuoltoa, leikkipaikkoja ja pyykinkuivausalueita, jolloin viihtyvyydelle ja pihavihreälle saadaan raivattua lisää tilaa.

Samalla päätetään myös alueesta, joka tulee viljelykäyttöön. Lisäksi sovitaan yhteisestä budjetista, jolla aluetta rakennetaan.

Edullisimmillaan alueen saa toimimaan kierrätysmateriaalien avulla ja arvokkaimmillaan viljelylaatikot rakennetaan esimerkiksi siberianlehtikuusesta tai sertifioidusta azobe-puusta, jolloin ne kestävät siisteinä vuosia.

Kivisellä tai katetulla pihalla voidaan ottaa astiaistutusten lisäksi käyttöön seiniä, rakentaa riippuvia puutarhoja tai viherryttää kattoja.

– Parhaiten onnistutaan, kun myös työn- ja sadonjaosta on sovittu etukäteen. Siinä on kaksi vaihtoehtoista periaatetta, kertoo Taulavuori. Sato joko jaetaan vain sen kasvattajille tai kaikki voivat vapaasti korjata sitä kohtuullisuusperiaatteella. Parhaimmillaan satoa hyödynnetään yhdessä sadonkorjuujuhlien aikana, jolloin syksyn herkuista pääsee nauttimaan kaikki.