Alajärveläinen, toisen vuoden merkonomiopiskelija Laura Takala on tilanteessa, josta moni voi vain unelmoida.
Kun tämä 17 -kesäinen nuori nainen päätti näyttää kirjoittamiaan runoja äidinkielenopettajalleen sekä lähettää niitä arvosteltavaksi Mediapinta Oy:n, hän kaipasi vain neuvoja ja hyviä vinkkejä siitä, mitä tehdä toisin.
Vastaukseksi Laura saikin hämmästynyttä kiitosta: miten näin nuori voi kirjoittaa tällä tavoin?
Todellinen jymypaukku tuli Mediapinta Oy:ltä, joka tarjosi samantien kustannussopimusta. Kyseessä on nimenomaan kokonaiskustannus, jossa Laura ei joudu rahoittamaan kirjansa kustantamista itse vaan päinvastoin, hän saa myös myynnistä osuutensa.
Julkaisija hoitaa kirjan jakelun ja markkinoinnin niin, että kun teos toukokuun aikana tulee markkinoille, on sitä saatavilla kirja- ja nettikaupoista kautta maan.
Tänä päivänä tällainen sopimus, etenkin esikoisrunoilijalle, on harvinaista herkkua. Kustannuskynnys on kustantajilla korkea.
Mediapinta Oy:lle lähetetyistä käsikirjoituksista korkeintaan viisi prosenttia läpäisee täyskustanteelle asetetut vaatimukset ja esimerkiksi hyvin tehdyllä tietokirjalla on paremmat mahdollisuudet päästä täyskustanteeksi kuin esikoisrunokokoelmalla.
Luovan kirjoittamisen kurssilta potkua
Laura on lapsesta saakka tykännyt lukea ja kirjoittaa, hän on ollut niitä lapsia joita kirjojen maailma on kiehtonut enemmän kuin vaikkapa kirjoista tehdyt elokuvat.
Lukiessa myös sanan käyttö on kehittynyt ja onpa tyttö pitänyt päiväkirjaakin, mikä ei ihan tavallista taida enää olla. Lempikirjailijakseen hän nostaa Torey Haydenin ja -runoilijaksi Tommy Tabermanin.
Laura harrastaa myös musiikkia, rumpujen- ja basson soittoa sekä laulua, ja näyttelemistä. Nuorisoseuran näytelmissä hän on ollut mukana jo pitkään ja tulevaisuuden haaveissa siintääkin ehkä teatterikorkeakoulu?
16 -vuotiaana Laura bongasi kansalaisopistosta luovan kirjoittamisen piirin ja ilmoittautui mukaan.
Tyttö ei uhrannut ajatustakaan sille, että kurssilla tuskin olisi ketään hänen kavereitaan. Muut piirissä käyvät ovatkin pääsääntöisesti eläkeikäisiä naisia, jotka ottivat nuoren tytön innolla mukaan joukkoonsa.
– Siellä on tosi mukava väkeä, minua on kannustettu ja autettu tosi paljon, Laura kiittää.
Piirissä on kirjoitettu monenlaista, mutta hyvin nopeasti runoista tuli Lauralle se oma juttu. – Runoissa voi vaikeatkin asiat käsitellä helpommin, kun niitä ei taritse sanoa ääneen.
Laura kirjoittaa runot aina käsin, onhan se vieläkin henkilökohtaisempaa.
Kaunis kipu -runokirjassa on 60 runoa, ja runot käsittelevät nuoren naisen ajatuksista aikuistumisen kynnyksellä ja se tulee myyntiin toukokuun aikana.
Tuula Jokiaho
