Tiina Laasosen Solmu on tehty päärynäpuusta.

Kesänäyttelyn teemana muisti

Alajärvellä sijaitsevassa Nelimarkka-museossa koittaa lauantaina kesänäyttelyiden aika, kun Tiina Laasosen Muistijälki-näyttely ja Meri Pauniahon grafiikkaa esittelevä näyttely avautuvat. Muistiin ja muistamiseen liittyvät näyttelyt ovat yleisölle avoinna aina syyskuun toiseen päivään saakka.

Museolehtori Elina Aikio kertoo, että Nelimarkka-museossa on järjestetty kesänäyttelyitä aina museon perustamisesta lähtien eli vuodesta 1964.
– Alkuvaiheessa museo oli avoinna vain kesäisin.

Viime vuosina kesänäyttelyissä on käynyt noin 2 000 vierasta: paikallisia, vierailijoita ja matkailijoita. Viime vuonna museossa kävi kaikkiaan 6 000 kävijää.

Puusta on moneksi

Nelimarkka-museon kutsunäyttelyssä on esillä seinäjokelaisen Tiina Laasosen puuveistoksia ja tila- ja ympäristötaideteoksia. Museon sisätiloissa on esillä 14 ja pihapiirissä kaksi työtä.

Puu ei ollut opiskeluaikana Laasosen suosikkimateriaali.
– Koin puun hirveän vaikeaksi materiaaliksi. Muistan heittäneeni kirveen seinään ja sanoneeni, etten tee puusta enää ikinä. Myöhemmin olen löytänyt keinon omien ajatustenin siirtämiseksi puuhun. Teen kaikkein mieluummin lankusta liimaamalla ja tapittamalla. Uusimmat työni ovat syntyneet sorvaamalla.

Tiina Laasonen tekee taidetta isoista kuivuneista puunrungoista. Hän kertoo, ettei käsittele puun pintoja.
– Pidän puun samettisesta pinnasta. Jos pintaan jää jokin virhe, en peitä sitä. Olen taitelija, en puuseppä.

Laasosella on Nelimarkka-museossa esillä kolme eri teossarjaa. A sense without Words kietoutuu lapsuudessa koetun hiljaisuuden ympärille. Inhimillinen onnellisuuden tarve on puolestaan Cascading Goodness-eli Hyvän laskeuma -nimisen sarjan teema: tähän sysäys tuli vuonna 2015 vallinneen pakolaistilanteen kautta. Tämän teossarjan töitä löytyy sekä museon käytäväalueelta että piha-alueelta. Näyttelyssä esillä oleva Muistin sävyt -teossarja käsittelee muistin merkitystä omalle identiteetille. Töissään Laasonen käyttää esimerkiksi haapaa, tammea, lehmusta, vaahteraa ja tervaleppää.

Tiina Laasosen (vas.) ja Meri Pauniahon taiteeseen pääsee tutustumaan Nelimarkka-museon kesänäyttelyssä.

Tilan ja kokemuksen kautta

Raumalainen taidegraafikko Meri Pauniaho on käsitellyt omassa taiteessaan muistoja 10–20 vuoden ajan. Hän lähestyy muistoja tilan ja kokemuksen kautta.

Meri Pauniahon vanhemmat ovat pohjalaissyntyisiä: äiti Nurmosta, isä Ähtäristä. Pauniaho on aina tykännyt olla Etelä-Pohjanmaalla.
– Kun käännyn Jalasjärveltä, tulen kotiin ja sielu alkaa levätä.

Hän kertoo työskentelevänsä oman muistikuvan tai mielikuvan perusteella. Työt kumpuavat mielenmaisemasta tai mielentilasta. Kesänäyttelyssä esillä olevat työt voidaan jakaa karkeasti kolmenlaisiin: interiööreihin, maisemiin ja kuvauksiin luonnosta. Töistä löytyy myös zoomauksia ja lähikuvia perhosista ja kasveista

Teokset ovat omaelämänkerrallisia, henkilökohtaisia muistoja. Niitä voidaan kuitenkin tarkastella yleisellä tasolla ja vailla henkilökohtaista painolastia – vaikkapa pieninä kansantieteellisinä tutkielmina oudosti tutuista esineistä.
– Töissä voi olla esineistöä, jotka voi tunnistaa. Tai kuvista voi tunnistaa tietyn kasvin. Teen värillisiä, yhden laatan kohopainomenetelmällä tehtyjä töitä.

Useammassa Nelimarkka-museossakin esillä olevassa Meri Paunion työssä esiintyy pandakarhu. Se on taiteilijan mukaan pyörinyt mukana vuosikaudet.
– Se kuvastaa lähinnä minua itseäni tai perheeni välisiä onnellisia tai ei-onnellisia hetkiä. Pandassa on mukana itseironiaakin.

Onnelliset hetket on yksi Meri Pauniahon esillä olevista töistä Nelimarkka-museon kesänäyttelyssä.

Virpi Poikelin