Riista-alan asiantuntija, lehtori Teemu Keränen kertoi Vimpelin Sääksjärvellä kaupallisen metsästyksen mahdollisuuksista.

Hyvin järjestetyillä jahtireissuilla voi tienata kivat lisätulot

Kaupallisella metsästyksellä ei rikastu, mutta sillä voi saada hyvät lisäansiot. Tätä mieltä on Vimpelin Sääksjärvellä luennoinut riista-alan asiantuntija Teemu Keränen. Luennon järjesti Sääksjärven, Itäkylän ja Patanan yhteinen Mahdollisuuksien Maaseutu -hanke.
– Jos jahtiyrityksestä haluaa päätoimeentulon, pitää operoida myös ulkomailla, hän totesi.

Mies on toiminut metsästysoppaana Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Virossa ja itse metsästänyt myös Tanskassa ja Kanadassa. Hän opettaa Ruukin maaseutuopiston riistalinjalla, josta valmistuu ammattilaisia metsästysoppaiksi, riistanhoitajiksi ja riistayrittäjiksi.

Keräsen mielestä Suomen riistaeläinten jalokivi olisi metsäpeura, kunhan sitä olisi enemmän ja se hinnoiteltaisiin oikein. Aasialaisen marcopolonlampaan kaatomaksu on 60–70 000 euroa, joten metsäpeuran hinnan pitäisi liikkua 50 000 euron tienoilla, vertasi Keränen.
– Espanjalaiset asiakkaat kommentoivat, että te myytte jahteja hirvittävän halvalla. Olimme panneet hintaa niin paljon kuin sielu sieti, mutta espanjalaiset sanoivat sen olleen heidän halvin jahtiretkensä.

Keränen muistutti, että sotaan ei lähdetä soitellen: etukäteen on laadittava hintataulukot riistan tyypin mukaan. Jos rahamies haluaa 18-piikkisen hirven sarvet seinälleen ja onnistuu sellaisen ampumaan, hän on myös valmis maksamaan.

Suomalainen metsästys on eksoottista

Metsästysretken puitteet eli kuljetusten, majoituksen, ruokailun ja palvelun laatu ovat tärkeitä. Asiakas arvostaa jahdin tunnelmaa ja kokemuksia usein enemmän kuin itse saalista ja siitä saatavaa trofeeta, kuten sarvia. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan rentoutuminen, jännitys, maisemat, uudet kokemukset, muistot sekä hyvä seura ja ruoka ovat noin 60 prosenttia metsästysretken arvosta.

Suomalaisessa metsästyksessä arkipäiväinen asia voi olla ulkomaalaiselle eksoottinen ja ällistyttävä juttu, josta riittää kertomista kotimaassa. Keräsen opastaessa amerikkalaisia nämä olivat yllättyneet, että Suomessa saa metsästää suurriistaa koirilla.
– Heistä oli älyttömän jännää, että näinkö täällä metsästetään: katsotaan puhelimessa olevasta ohjelmasta, missä koira menee.

Yöllä metsästys on monessa maassa kielletty, mutta Suomessa sallittu.
– Valkohäntäpeurojen yöjahti oli ruotsalaisille sellainen juttu, että he jaksoivat vääntää siitä pitkään på svenska.

Suomalaisista voi tuntua oudolta, kun ulkomaalaiset ihastuvat riekon metsästykseen.
– Me emme tiedä, miten asiakas arvottaa riistaeläimet, Keränen muistutti.

Elämykset antavat jahtireissulle lisäarvoa.
– Unkarilaiset, espanjalaiset ja amerikkalaiset, joille olen ollut metsästysoppaana, ovat kommentoineet: “Onpas teillä alkuperäistä jahtia, ei mitään keinotekoista”.

Totisia trofeen metsästäjiä

Onnistuneeseen jahtiin tarvitaan hyvä opas.
– On tärkeää, että oppaat ovat tosissaan. He petaavat asiakkaalle tulosta ja onnittelevat saaliista, sanoi Keränen.

Hän on tavannut sellaisiakin asiakkaita, joille ampuminen ei ole välttämätöntä. Mutta trofeen metsästäjät ovat hyvin tulostavoitteisia.
– He voivat olla kiivaita kavereita. Jos saaliiksi ei saa yhtään isoa hirvasta, se on oppaan syy.

Suurin osa luennolla olleista oli metsästysseurojen väkeä. Keränen antoi neuvon:
– Älkää kilpailko, vaan sopikaa metsästysseurojen kesken, ettei kaatolupia myydä liian halvalla.

Seurojen jäsenillä on usein ristiriitaisia mielipiteitä jahtien myymisestä. Keränen tietää kokemuksesta, että hirvijahteja on vaikea ostaa.
– Suomalaisilla on voimakas, tunnepitoinen suhde hirvijahtiin.

Teemu Keräsen saaliina kuusipeura.

Anne Savela