Jorma Uotinen tsemppasi kohti positiivisuutta

Mainos[adrotate banner="3"]

– En ole mikään konsultti tai sanon, että tehkää näin. Puhun omista kokemuksistani, varoitti taiteilijaprofessori Jorma Uotinen Positiivisuudesta elinvoimaa -seminaarin oman puheenvuoronsa aluksi.
Seminaarin järjesti Etelä-Pohjanmaan Liiton rahoittama Elinvoimaa kuntiin -hanke. Osallistujia saapui Alajävreltä ja lähikunnista.

Seminaarin aluksi Alajärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Palmu toi esille Alajärven positiivisia kuulumisia: kaupungissa on tekemisen meininki, yritykset investoivat alueelle ja avoinna on melko paljon työpaikkoja.
– Kaupunki satsaa tulevaisuuteen. Viime vuonna valmistui uusi päiväkoti, hammashoitola, terveyskeskuksen uudisrakennus sekä Pallohalli. Monitoimihallin rakennustyöt ovat alkaneen. Me uskomme, että myös täällä maakunnan reuna-alueella on hyvä asua, elää ja yrittää. On tärkeää, että alueellamme on saatavana palvelut lähipalveluina jatkossakin.

MAINOS

Kannustus kannattaa

Jorma Uotinen on toiminut muiden muassa Helsingin kaupunginteatterin taiteellisena johtajana ja Suomen Kansallisbaletin johtajana. Nykyisin hän toimii Kuopio tanssii ja soi -festivaalin taiteellisena johtajana: pesti alkoi vuonna 2002. Uotisen mukaan johtajalta odotetaan kykyä tehdä päätöksiä ja sitoumuksellista yhteistyötä. Hän ei puhunut pelkästään johtajuudesta vaan nosti esiin työyhteisönkin roolia.

– Tiimi on yhdessä oppimista, työ itse on työn johtaja. Tiimi edistyy sitoumuksen myötä. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, ettei tiimi ole kuitenkaan perhe vaan työyhteisö.

Kannustusta ei Uotisen mielestä voi olla koskaan liikaa. Kannustus ei ole kuitenkaan pelkkää kehumista, vaan puutteesta puhuminenkin on kannustusta.
– Kannustamisen merkitys on työyhteisössä tavattoman tärkeää. Se ei onnistu ulkoa ohjatusti, vaan pitää tulla yhteisön sisältä.

Tärkeä kulttuuri

Koskapa Positiivisuudesta elinvoimaa -seminaarin puhujavieraana oli pitkän uran tanssitaiteen parissa tehnyt Jorma Uotinen, ei kulttuuria ja sen eri puolia ja vaikutuksia voinut olla ohittamatta.
puheenvuorossaan käsiteltiin kulttuuria ja sen merkitystä eri näkökulmista.
– Lapsuuden kokemuksilla on voimakas vaikutus kaikkeen siihen, mitä elämässäni olen tehnyt.

Uotisella oli jo varhaislapsuudessaan kova palo teatterin pariin. Hän pyrki Teatterikouluun, mutta päätyi opiskelemaan Suomen Kansallisbalettiin.
– Taide on elämän pituinen projekti, joka vaatii sitoutumista eli intohimoa.

Uotinen jakoi yleisölle lapsuusmuistonsa, joka liittyy hänen isoäitiinsä. Isoäiti sanoi eräänä iltana pikku-Jormalle, että ensi yönä tulee halla. Poika ei tiennyt, mikä halla on. Myöhemmin hän näki Hugo Simbergin Halla-nimisen teoksen. Ja 15 vuota siitä eteenpäin, hän teki Halla-nimisen tanssiteoksen, jonka hän myös esitti.

Valkokankaalle heijastettiin valokuvia puheen tueksi.

Yleisö mukana

Seminaariin osallistuneet pääsivät kokemaan jotakin uutta, kun päästiin harjoituttamaan omaa kroppaansa olemaan läsnä Uotisen ohjeiden mukaisesti: laitettiin silmät kiinni, aukaistiin ne levälleen, mutristettiin kasvoja, keinahdeltiin eteen ja taakse – ja huokaistiin. Ensin pienenä pihauksena, ja lopulta kollektiivisesti ja äänekkäästi.
– Okei, nyt tuli energiaa, huomasi Uotinenkin.

Yleisö nousi penkeistä ja kokeili jotakin uutta ja sai kenties ahaa-elämyksiäkin harjoituttamalla omaa kroppaansa olemaan läsnä.


Yleisökysymykset käsittelivät muiden muassa muutosvastarintaa työssä ja taiteilijaprofessorin omaa rohkeutta.
– Teen ne asiat, jotka minun täytyy. Minulla on ollut aina hyvin voimakas esiintymisen halu, joka syntyy sisäisestä tarpeesta.

Seminaari ei ollut Uotiselle päivän ainoa esiintyminen Alajärvellä. Uotinen ja Trio Avec esiintyvät perjantaina iltaseitsemältä nuorisoseuralla Aaltoa ja Aarioita –tapahtuman konsertissa. Pariisin taivaan alla -konsertissa Uotista säestävät Jari Hakkarainen (piano), Petri Ikkelä (harmonikka ja bandoneon) ja Helena Plathán (piano). Esitys kertoo taitelijaprofessorin omasta elämästä.

Virpi Poikelin

Edellinen artikkeliOmaPosti-applikaatiosta helpotusta arkeen
Seuraava artikkeliVimpeli-palkinto Joensuun kaupungille