Maakunta- ja sote-uudistustyössä odotetaan lakien hyväksymistä

Mainos[adrotate banner="3"]

Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lakipaketit ovat edelleen valiokuntakäsittelyissä. Vasta sen jälkeen lait siirtyvät suureen saliin varsinaiseen eduskunnan käsittelyyn. Lakien käsittely siis etenee, mutta aikatauluista ei ole lopullista varmuutta.

Edelleen on mahdollista, että lait saadaan hyväksytyiksi eduskunnassa jouluun mennessä. Mikäli näin käy, maakuntavaalit pystyttäneen järjestämään eurovaalien yhteydessä toukokuun lopussa.

MAINOS

Tämä kuitenkin varmistuu vasta lopullisesti varsinaisessa istuntokäsittelyssä. Sipilän hallitus on ilmoittanut olevansa sitoutunut viemään uudistusta eteenpäin. Nykyisen eduskunnan kausi päättyy 15.3.2019, minkä jälkeen lait raukeavat, ellei niitä ole siihen mennessä hyväksytty.

Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg piti 10. lokakuuta muutosjohtajille valtakunnallisen infotilaisuuden. Nerg muistutti, että valmistelijoiden on syytä jatkaa työtään ja viedä asioita eteenpäin uudistuksen tiedossa olevien linjausten mukaisesti.

Etelä-Pohjanmaan valmistelussa ollaan monella osa-alueella niin pitkällä kuin ilman uudistuksen sisältöä yksityiskohtaisesti linjaavaa lainsäädäntöä voidaan olla. Uudistuksen toimeenpanoon voidaan ryhtyä täysimääräisesti vasta lakien voimaantultua.

– Maakunnallisessa valmistelutyössä on tänä syksynä keskitytty erityisesti asioihin, joita voidaan uudistaa nykyrakentein ja nykyisellä lainsäädännöllä. Alueellisiin rakenteisiin tarvittavia muutoksia voidaan toteuttaa jatkuvasti jo nytkin hakeutumalla yhteistyöhön ja rakentamalla uudistuksissa tarvittavaa luottamusta, valmistelujohtaja Asko Peltola toteaa.

Etelä-Pohjanmaalla halutaan mukaan junaliikennepilottiin

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa kauden 2020–2022 rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä.

Tulevalla kaudella on tarkoitus pilotoida yhdessä alueiden kanssa alueellista liikennettä sekä tarkastella muutoinkin osto- ja velvoiteliikenteen kokonaisuutta ottamalla myös alueiden tarpeet huomioon. Pilottialueita valitaan mukaan 1–3 kappaletta.

Maakuntahallitus kävi kokouksessaan lähetekeskustelun alueellisen junaliikenteen järjestämisestä, osto- ja velvoiteliikenteestä sekä pilottihankehakemuksen painopisteistä. Maakuntahallitus päätti, että Etelä-Pohjanmaan liitto ilmoittaa halukkuudestaan osallistua pilottihankehakuun.

Lopullinen päätös rahallisesta ja henkilöresurssein osallistumisesta pilotin toteuttamiseen voidaan tehdä vasta pilotointihankkeen kustannustason selvittyä.

Maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnille annettaisiin toimivalta oman alueensa junaliikenteeseen. Alueellisen liikenteen järjestäminen vaatii viranomaisilta uudenlaista osaamista ja tietopohjaa. Uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelu antaa tilaisuuden tarkastella myös alueellisen liikenteen tulevaisuutta. Valmistelu on tarkoitus toteuttaa siten, että kuntien ja alueiden tarpeet voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon.

– Tarkoitus on selvittää käytännön tasolla, millaisia vaikutuksia alueiden omista lähtökohdista suunnitellulla aikataulurakenteella on kustannuksiin ja matkustusmääriin. Valittujen pilottialueiden ja niiden kuntien sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa on tarkoitus laatia suunnitelmat, joissa liikennöintiä pyritään kehittämään nykyisestä.

– Pilottihankkeen kautta on tarkoitus löytää sellaisia liikennöintikokonaisuuksia, joita voidaan liikennöidä myös pitkällä aikavälillä, kertoo vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Etelä-Pohjanmaan ja alueen kuntien näkökulmasta on tärkeää, että myös poikittainen henkilöliikenne kehittyy raiteilla. Kehittämisessä on olennaista, että junaliikenteen aikataulut palvelevat työmatkaliikennettä, opiskelijoiden tarpeita sekä toimivat syöttöliikenteenä pääradan liikennöintiin. Lisäksi on tarpeen selvittää, mahdollistaako pääradan ratakapasiteetti alueellisen liikenteen lisäämistä työ- ja opiskelumatkojen ruuhkatunneille.

– Oleellista on alueellisten tarpeiden tunnistaminen matkaketjujen ja aikataulujen suunnittelussa. Lisäksi merkittävästi kasvanut matkailuliikenne edellyttää henkilöraideliikenteen palvelutason parantamista, Erkkilä lisää.

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhtenä kärkihankkeena on Seinäjoki–Jyväskylä-liikennekäytävän kehittäminen, jonka keskeisenä toimenpiteenä on radan henkilöliikenteen jatkumisen turvaaminen ja mahdollinen pilotointi.

Myös Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavassa on huomioitu raideliikenteen kehittämistarpeet sekä siihen liittyvät asemanseutujen ja liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet.

Seinäjoella kaupunki on sitoutunut asemanseudun merkittävään kehittämisen. Energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää raideliikenteen kulkutapaosuuden merkittävää kasvattamista, johon Etelä-Pohjanmaalla on merkittävää potentiaalia Seinäjoen toimiessa raideliikenteen solmukohtana.

Kulkutapaosuuden kasvattaminen edellyttää kuitenkin junaliikenteen aikataulujen uudelleen suunnittelua, jotta matkaketjuista saadaan alueellisesti toimivia.

Etelä-Pohjanmaan liitto jatkaa keskusteluja ja pilottihankehakemuksen valmistelua maakunnan kuntien sekä Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliittojen kanssa.

AIKO-rahaa Digi-EP Eteläpohjalainen matkailu näkyväksi -hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoiman Digi-EP Eteläpohjalainen matkailu näkyväksi -hankkeen osarahoitettavaksi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

Maakuntahallitus myönsi hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön Etelä-Pohjanmaan liitolle osoittamaa AIKO-rahoitusta 70 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 39298 euroa. Hanke toteutetaan 1.10.2018–30.4.2019. välisenä aikana ja sen kokonaiskustannukset ovat 56140 euroa.

Hankkeen tavoitteena on saada 30 matkailualan yritystä kokeilemaan digitaalista myyntialustaa liiketoiminnassaan ja luoda Etelä-Pohjanmaan alueen matkailutoimialan digisuunnitelma.

Suunnitelma tehdään yhdessä keskeisten matkailutoimijoiden kanssa. Hankkeen pidemmän tähtäimen tavoitteena on valmistella ja sitouttaa maakunnan matkailutoimijoiden verkostoa digitaalisiin myyntialustoihin siirtymisessä.

Hankkeessa käynnistetään Bókun-nimisen sähköisen online- ja jälleenmyyntikanava-alustan kokeilu matkailuyrityksissä. Mukana olevat yritykset ja toimijat muodostavat pilotin, joka kokeilee Bókun-alustaa myynninedistämiseen ja myyntiin. Kokeilun seurauksena yritykset oppivat käyttämään alustataloutta liiketoiminnassaan.

Edellinen artikkeliLuoma-ahon Kyläelokuvafestivaaleilla teemana tubettaminen
Seuraava artikkeliSoinissa ja Kuortaneella influenssarokotukset alkavat marraskuussa