Vuorenmaan lastensuojeluyksikön palveluvastaava Kalle Frantti sekä henkilökunnasta Helka Niemitalo ja Siiri Ahopelto ovat tyytyväisiä yksikön alkutaipaleisiin.

Soiniin perustettu Lastensuojeluyksikkö Vuorenmaa antaa lapsille turvallisen ympäristön

Lastensuojeluyksikkö Vuorenmaa on ollut toiminnassa kaksi kuukautta. Perjantaina yksikössä vietettiin avointen ovien päivää. Iltapäivän aikana paikalla kävikin kymmeniä ihmisiä tutustumassa viihtyisiin tiloihin. Tilahan on rakennettu kouluksi ja koulutyön päättymisen jälkeen tila on toiminut majoitus- ja juhlakäytössä.

Palveluvastaava Kalle Frantti kertoo alkuvaiheen kokemuksista yksikössä.

– Työntekijät aloittivat työnsä yksikössä 20.8. Saimme AVI:n luvan yksikölle 4. syyskuuta. Yksikössä täytyi tehdä muutamia muutoksia entisen Elämyskeskuksen tiloihin.

– Yksittäishuoneista parvet piti turvallisuussyistä jättää pois käytöstä. Entinen takkahuone muutetaan vielä asumiskäyttöön. Tällä hetkellä tiloissa on siis olohuone, keittiötila ja kuusi yksittäishuonetta. Viereisestä rivitalosta yksikön käytössä on toimistotilat. Yksikkö on vuokralla Elämyskeskus Vuorenmaan tiloissa.

Ensimmäiset asiakkaat tulivat syyskuun alussa Vuorenmaahan. Yksikköön otettavat lapset ovat 7-17 -vuotiaita nuoria ja he tulevat pääsääntöisesti Kuusiokuntien alueelta. Yksikkö kuuluu toisena lastensuojeluyksikkönä Kuusiolinna Terveys Oy:n toiminta-alueella. Toinen yksikkö, Katajalinna, sijaitsee Ähtärin Alastaipaleella.

– Tällä hetkellä yksikkömme on täynnä nuoria. Sijoitukset voivat olla lyhyitä tai pitempiaikaisia. Jos sijoitus on lyhytaikainen, lapsi jatkaa pääsääntöisesti aloittamassaan koulussa. Jos tiedetään, että sijoitus on pidempi, Soinin yhtenäiskoulu tulee olemaan lapsen kouluyksikkönä.

– Me hoidamme täältä lasten kouluun lähtemisen. Koulusektorin kanssa teemme tiivistä yhteistyötä lapsen koulunkäynnin osalta. Täällä Vuorenmaassa on turvallinen ja rauhallinen ympäristö, eikä kylän houkutukset ole liian lähellä. Toki pyrimme järjestämään nuorille vapaa-ajalle toimintaa myös paikallisten nuorten kanssa, kertoo Frantti.

– Pääsääntöisesti lapsen siirtäminen lastensuojeluyksikköön ei johdu lapsesta itsestään. Jokainen tapaus on aina yksilökohtainen. Elämässä tulee kriisejä perheissä ja ne vaikuttavat lapsiin. Lapsi ei kuitenkaan ole syyllinen asioihin. Lapsia yksiköihin tulee kaikista yhteiskuntaluokista.

– Kun olen alalla työskennellyt vuodesta 2001 lähtien mukaan, olen havainnut monia hienoja onnistumisia. Lapsista on varttunut ylioppilaita ja pitkällekin opiskelleita nuoria. On muistettava, että lasten parhaaksi näitä asioita tehdään. Lapsen elämä tulee turvata, kun syystä tai toisesta ongelmia perheessä on ilmaantunut, Frantti selvittää.

Mistä sitten lisääntyneet lastensuojeluyksiköiden tarpeet johtuvat?

– Vaikea sanoa yksittäistä syytä. Itse ajattelen, että maassamme yhteisöllisyys on vähentynyt muutamassa vuosikymmenessä voimakkaasti. Vielä viime vuosituhannen loppupuolella mentiin kyläänkin ilman etukäteissopimista.

– Perheiden eri sukupolvet olivat nykyistä enemmän tekemisissä ja siten ihmiset tukivat toistensa kasvamista ja elämistä. Ihmiset osasivat tuohon aikaan ehkä paremmin ymmärtää ja arvostaa eri-ikäisiä kansalaisia. Nykyään tärkeä tukiverkko on ohut tai se puuttuu kokonaan, harmittelee Kalle Frantti.

Lastensuojeluyksikkö Vuorenmaa työllistää palveluvastaava Kalle Frantin lisäksi kuusi henkilöä.

– Meille oli hyvin hakijoita ja saimme hyviä työntekijöitä paikkakunnalta ja lähikunnista. Sijaisia aina tarvitaan ja kesätyöpaikkakin täältä voi löytyä. Vuorenmaan yksikön tavoitteena on, että alueen lapsille saadaan myös laitospalvelut. Näin saadaan jatkumo vahvalle perhetyölle, missä ollaan osana isompaa palvelukenttää. Perhetyössä alueellamme on noin 20 työntekijää, summaa Frantti.

Rami Puro