Eija Rannanpää esitti historian ensimmäisen kysymyksen kyselytunnilla. Rannanpään vasemmalla puolella vasemmistoliiton Matti Järvelä, oikealla Haloo Vimpelin Jyrki Niemi.

Vimpelin verot ennallaan

Maanantai-iltana kokoontuneen Vimpelin kunnanvaltuuston esityslistalla oli muiden muassa ensi vuotta koskevat veroprosentit. Sekä tuloveroprosentti että kiinteistöveroprosentit säilyvät kuluvan vuoden tasolla. Ensi vuoden tuloveroprosentti on 22,25.

Perusteluna tuloveroprosentille on kuluvan vuoden tilinpäätösennuste, joka näyttää muodostuvan alijäämäiseksi. Kuntalaissa määriteltyjä, taloutta koskevia säädöksiä on tiukennettu ja esimerkiksi talouden alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tiukennettu.

Kuntaliiton julkaiseman veroennustekehikon mukaan Vimpelin ensi vuoden tuloverokertymäksi arvioidaan 9 237 000 euroa, kiinteistöverokertymäksi 804 000 euroa ja yhteisöverokertymäksi 643 000 euroa nykyisillä veroprosenteilla.

Vt. kunnanjohtaja Seija Kinnunen totesi, että vaikka ensi vuoden talousarvioesityksestä tehtäisiin miinusmerkkinen, ei kannata tuhkaa ripotella päälle.
– Paljon tehdään töitä. Toivottavasti ennustettavuus paranisi, muiden muassa veroennustetta ja valtionosuuksienmääräytymistä ja ennusteita valtuutetuille esitellyt Kinnunen totesi.

Liikuntapalvelut
Vimpelille 2020

Yleinen kiinteistöveroprosentti on ensi vuonna 1,10. Vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti on 0,65, muun kuin vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 1,30, rakentamattomien tonttien kiinteistöveroprosentti 1,30 ja yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,00.

Valtuusto hyväksyi Alajärven sivistyslautakunnan palveluja koskevan yhteistoimintasopimuksen muutoksen, jonka mukaan sivistystoimen ostopalvelua muutetaan siten, että liikuntapalvelut eivät sisälly Vimpelin tekemään ostopalvelutilaukseen vuoden 2020 alusta lukien.

Jo aiemmin ostopalvelutilausta on muutettu siten, etteivät kulttuuriavustusten jako ja museopalvelut sisälly enää ensi vuoden ostopalvelusopimukseen. Haloo Vimpelin Matti Latvalan mielestä askel kohti omaa palvelutuotantoa kannattaa ottaa. Hän uskoo, että toiminta tulee tehostumaan. Keskustan Marko Timo totesi puolestaan, että jos liikuntapalvelut siirtyvät Vimpelin omaksi toiminnaksi, ei sen pidä olla pois perustyöstä vaan liikuntasihteerin on oltava ihmisten parissa, ei paperityön parissa.

Vilkasta keskustelua

Valtuusto hyväksyi intervalliosaston lattioiden purkamiseen 34 000 euron suruisen määrärahan. Samoin hyväksyttiin kunnan Kiinteistöosakeyhtiö Rentolankartanolle myöntämän 319 013,48 euron suuruisen kassalainan muuttamisen pitkäaikaiseksi lainaksi. Pitkäaikaisella lainalla parannetaan muiden muassa yhtiön rahoitustilannetta ja peruskorjausohjelman läpivientiä. Samalla hyväksyttiin muiden muassa se, ettei lainasta peritä korkoa 1.12.2018–31.12.2021 ja että laina on lyhennysvapaa vuoden 2025 loppuun saakka.

Kokouksessa virisi vilkas keskustelu myös kyselytunnilla, joka toteutettiin maanantaina ensimmäistä kertaa. Valtuutetuilla on mahdollisuus esittää kirjallinen seitsemän vuorokautta ennen valtuuston kokousta kunnanhallitukselle kysymys, joka koskee kunnan hallintoa ja talouden hoitoa. Kyselytunnilla kysymyksiin vastaa kunnanhallituksen puheenjohtaja, keskustan Marja-Leena Laakso.

Historian ensimmäisen puheenvuoron kyselytunnilla käytti Eija Rannanpää (vas.) entisen Lakaniemen koulun eli nykyisen Päiväkoti Metsätarhan sisäilmaongelmasta. Laakson lisäksi myös tekninen johtaja Ville Karjalainen valotti tehtyjä toimenpiteitä. Vaikka kyselytunnista on hallintosäännössä maininta, ettei kysymysten johdosta käydä keskustelua, tästä poikettiin sekä sisäilmaa koskevan kysymyksen että esimerkiksi uudelle Kaarisillalle johtavan Jukkalan alueen valaistuksen ja suunnitteilla olevan kiertoliittymän kohdalla.

Keskustan valtuustoryhmä esitti kokouksen päätteeksi aloitteen, jonka mukaan valtuustoryhmien yhteinen ryhmäkokous otettaisiin uudelleen käyttöön.
– On tärkeää, että valtuutetut saavat riittävät tiedot valtuutetun tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Luottamustehtävän hoitamiseksi on tärkeää voida keskustella ja saada tietoa myös ei-julkisista, valmistelussa olevista asioista. Vain avoimella ja vuorovaikutteisella työskentelyllä kunnan viranhaltijoiden kanssa voidaan taata kuntalaisten kannalta parhaat ratkaisut, totesi ryhmän puheenjohtaja Anita Ammesmäki.

Virpi Poikelin