Näistä oireista tunnistat alkavan muistisairauden

Muistisairaudet koskettavat Suomessa arviolta 200 000 ihmistä. >Muistisairaus kehittyy hiljalleen, joten sitä voi olla aluksi vaikea tunnistaa.

Tärkeää sairauden hoidossa on kuitenkin varhainen diagnoosi, joten tiettyihin käytökseen ja muistiin liittyviin muutoksiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Suomessa yleisimmät muistisairaudet järjestyksessä ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkoperäinen muistisairaus (frontotemporaalinen degeneraatio).

Nämä neljä yleisintä muistisairautta ovat keskenään hieman erilaisia. Siksi myös niiden oireet poikkeavat osittain toisistaan.

Jokainen näistä sairauksista johtaa pitkälle edetessään dementiaan, ja tuovat siten mukanaan laajan kirjon kognitiivisia ja älyllisen toiminnan häiriöitä.

Kiinnitä huomiota näihin

Oli piilevä muistisairaus mikä tahansa edellä mainituista neljästä, olisi tiettyihin oireisiin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota. Usein ensioireita voi olla vaikea havaita itse, ja siksi läheisten on yleensä helpompi huomata muutokset.

Olennaista on kiinnittää huomiota toistuvuuteen, yhdestä satunnaisesta tapahtumasta ei kannata vetää johtopäätöksiä. Jokainen unohtaa joskus asioita ja luonnollinen muistin heikkeneminen kuuluu myös ikääntymiseen.

Jos kuitenkin huomaat itsessäsi tai läheisessäsi toistuvasti joitain seuraavista oireista, ethän viivyttele tarkempiin tutkimuksiin hakeutumista.

Sovittujen tapaamisten jatkuva unohtelu

Keskittymisvaikeudet

Mikä aiheuttaa muistisairauden?

Muistisairauksien taustalla on sekä perinnöllisiä että elämäntapoihin liittyviä syitä.

Perinnöllisiin tekijöihin emme juuri voi vaikuttaa, mutta kiinnittämällä huomiota terveellisiin elämäntapoihin pystymme vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi muistisairauksiin sekä moniin muihinkin sairauksiin.

Listasimme ennaltaehkäiseviä keinoja, joilla on lisäksi positiivisia vaikutuksia ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Ennaltaehkäise ja voi samalla paremmin

Vaali ystäviä ja perhesuhteita. Yksinäisyyden on todettu olevan haitallisempaa terveydelle kuin monien epäterveellisten tapojen harjoittaminen. Sosiaalinen kanssakäyminen on äärimmäisen tärkeää myös muistisairauden ehkäisemisessä.

Syö riittävästi kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Suomalaiset syövät tutkitusti liian vähän kotimaisia HEVI-tuotteita.

Kasvisten ja hedelmien terveysvaikutukset ovat laaja-alaiset. Diabetes, sydän ja verisuonitaudit, ylipaino, korkea kolesteroli ja korkea verenpaine saattavat altistaa muistisairauteen sairastumiselle.

Liiku säännöllisesti. Säännöllinen liikunta vähintään 20 minuuttia joka päivä riittää ylläpitämään peruskuntoa ja positiivisempaa mieltä. Tunnilla liikuntaa päivässä on jo huomattavia terveysvaikutuksia sekä voimakkaasti mieltä kohentava tulos, oli liikunta miten kevyttä tahansa.

Harrasta aivojumppaa. Korttipelit, sudoku, ristisanapelit, tietopelit, shakki ja muut aivotyötä vaativat pelit ovat loistava tapa ylläpitää kirkasta muistia.

Jos kärsit masennuksesta tai ahdistuksesta, älä jää niiden kanssa yksin. Pitkittynyt ja hoitamaton aikuisiällä koettu masennus tai ahdistuneisuus on selkeä riskitekijä muistisairauksiin sairastumiselle.

Kaikkein parasta on yhdistää sosiaalisuus, aivojumppa sekä liikunta yhdeksi toiminnaksi. Jos vain on mahdollista, pelaa pelejä ja lähde lenkille yhdessä ystävän kanssa. Ystävän kanssa vietetyt muisteluillat ovat oiva tapa olla sosiaalinen ja harjoittaa muistia.

Käytä alkoholia maltillisesti. Liiallisella alkoholin käytöllä on todettu olevan yhteys muistisairauksiin altistumiselle. Myös tupakointi voi toimia riskitekijänä.

Yhä useampi yli 65-vuotiaista suomalaisista kärsii B12-vitamiinin imeytymishäiriöstä.

B12-vitamiini vaikuttaa ennen kaikkea muistiin ja hermostoon, joten laadukas ja tehokkaasti imeytyvä B12-vitamiinin suusuihke on erinomainen keino ylläpitää riittävää B12-vitamiinivarastoa.

Taru Latvala