Vetovoimaa ja viihtyvyyttä Vimpeliin -hankkeen aloituspalaverissa käytiin läpi hankkeen teknistä puolta, kuten esimerkiksi maksatuksia ja raportointia. Kuvassa hanketta hallinnoivan Vimpelin Yrittäjien puheenjohtaja Susanna Korkiatupa (oik.), Yrittäjien sihteeri ja rahastonhoitaja Sanna Ahonen sekä projektipäällikkö Teija Uitto-Kohonen. Kuva: Eeva Arpala

Vetovoimaa ja viihtyvyyttä hankkeen avulla

Vimpelin keskusta-alueen viihtyvyys nostetaan ensi vuonna esille isosti ja kaikille yhteisesti Vimpelin Yrittäjät ry:n hallinnoimassa Vetovoimaa ja viihtyvyyttä Vimpeliin -hankkeessa. Hanke on alkanut joulukuussa.

Projektipäälliköksi valittu Teija Uitto-Kohonen on ehtinyt jo käydä aktiivista vuoropuhelua niin kunnan edustajien, yrittäjien, yhdistysten edustajien kuin kuntalaistenkin kanssa.

Projektipäällikkö aloittaa virallisesti työnsä helmikuun alussa. Hän työskentelee helmikuusta marraskuuhun ja itse hanke päättyy heinäkuussa 2020.

Hankkeen tarkoituksena on kerätä ideoita keskustan kehittämiseksi.

Yhteistä viihtyvyyttä puidaan erilaisissa työpajoissa, suunnitellaan keskustaan erilaisia olohuoneita viihtyvyyden parantamiseksi, tehdään istutussuunnitelmia ja esimerkiksi uusi suunnitelma sesonkivalojen toteuttamiseksi. Hankkeessa on tärkeässä roolissa kuntalaisten aktivoiminen ja osallisuus.

Nyt ideoidaan

Vimpelin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Susanna Korkiatupa taustoittaa hankeideaa kertomalla, että eri ryhmissä – kuten esimerkiksi kunnan kehittämistyöryhmässä ja yrittäjäyhdistyksen hallituksessa – on keskusteltu, että viihtyvyydelle ja siisteydelle pitäisi jonkun tehdä jotain.

– Myös vetovoimaisuudelle eli esimerkiksi ohikulkuliikenteen pysäyttämiselle ja Vimpelin brändin hyödyntämiselle matkailullisesti haluttiin jonkun tekevän jotain. Lopulta käärimme hihat ja päätimme hakea yleistä kehittämishanketta näitä teemoja edistämään.

Kunnan keskustan viihtyvyyttä parannetaan selkeillä suunnittelutoimilla, joiden Korkiatupa arvelee itsessään jo lisäävän vetovoimaa. Teija Uitto-Kohonen painottaa puolestaan, että hankkeen tarkoituksena on kerätä ideoita, joista osaa voidaan lähteä viemään eteenpäin.

– Hankkeella ei ole toteutusrahaa. On olemassa myös muita mahdollisuuksia lähteä viemään ideoita eteenpäin kuin hankkeena. Pitää miettiä yhdessä kunnan kanssa, että mitä suunnitelmia kunta lähtee toteuttamaan – tai että saadaanko toteutusrahaa jostakin muualta.

Teija Uitto-Kohonen kannustaa vimpeliläisiä osallistumaan hankkeeseen esimerkiksi työpajoissa.

– Kaikkien eri tahojen osallistaminen on suuressa roolissa. Osallistamisen kautta syntyy myös vuoropuhelua.

Hankkeeseen liittyvistä työpajoista ja muista tapahtumista sekä hankkeen etenemisestä tiedotetaan paikallisille lehdille. Hankkeen sosiaalisen median kanavissa pääsee jyvälle ajantasaisesti siitä, missä mennään.

Myös Vimpelin kuntatiedotteessa kerrotaan tärkeät päivämäärät, samoin kunnan ilmoitustaululle tulee tietoa tapahtumista.

Luonnollisesti myös hankkeen hallinnoijan, eli Vimpelin Yrittäjien, nettisivulla etenemistä seurataan tarkasti.

Keskusteluja käyty

Vetovoimaa ja viihtyvyyttä Vimpeliin -hanketta rahoittaa Aisapari. Lisäksi Vimpelin kunta halusi antaa lisärahoitusta ja myönsi Vimpelin Yrittäjille lainaa hankkeen käynnistämiseen. Hankkeen budjetti on 50 000 euroa.

Vaikka vetovoimahanketta lähdetään viemään isoilla kierroksilla vasta helmikuussa, on moni kuntalainen jo ehtinyt lähestyä Teija Uitto-Kohosta omilla näkemyksillään.

– Viime viikkoina olen huomannut, että ideoita on, ja kuntalaiset ajattelevat eri näkökulmista. Olen kuullut keskustelunavauksia jouluvalaistuksesta, joulumarkkinoiden konseptista ja sisällöstä, erilaisten tapahtumien ja konserttien saamisesta kuntaan ja Patruunantien yleisestä siisteydestä

– On myös puhuttu siitä, että kuinka vähän vihreää meillä on kunnan keskustassa ja että kuinka vihreys ja vehreys lisäisivät viihtyvyyttä.

Teija Uitto-Kohonen toivoo, että hanke yhdistäisi jälleen vimpeliläisiä ja että hanke toisi esille positiivisia asioita. Toiveissa on, että myös lapset ja nuoret innostuisivat antamaan oman panoksensa.

Projektipäällikön työaika on 80 prosenttia kokonaistyöajasta. Kampaamoalan yrittäjänä toimiva Teija Uitto-Kohonen kertoo, että hänen suunnitelmiinsa kuuluu, että hän on hankkeen käytettävissä tiistaista perjantaihin ja maanantain hän tekisi kampaamotöitä.

– Yritystoiminta säilyy projektipäällikön työn rinnalla.

Virpi Poikelin