Laivaston soittokunta esitti musiikkikomentajakapteeni Petri Junnan johdolla muiden muassa juhlan aloittaneen Vaasan marssin.

Tammisunnuntain muistojuhla ensimmäistä kertaa Vimpelissä

Vuodesta 1994 lähtien järjestetty Tammisunnuntain muistojuhla kokosi Vimpelin yhteiskoulun ja lukion auditorioon arviolta yli 200 juhlavierasta.

Tervehdys- ja juhlapuheessa sekä Puolustusvoimien tervehdyksessä katsottiin menneeseen, peilattiin nykyisyyttä ja suunnattiin myös tulevaisuuteen – unohtamatta Vimpelin merkitystä vuosisadan taakse ylettyvässä Suomen historiassa. Päiväjuhlaa edelsi sanajumalanpalvelus Vimpelin kirkossa.

Tammisunnuntain muistojuhlan järjestelyistä vastasi Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry. yhdessä Vimpelin kunnan, Vimpelin seurakunnan, Vimpelin lukion, Vimpeli-Seuran ja Vimpelin Reserviupseerikerhon kanssa.

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Tapani Tikkala kertoo, että vuonna 1990 perustettu yhdistys vaalii ja pitää esillä vapaussotaan osallistuneiden tai muutoin maamme vapauttamiseen ja myöhemmin sen itsenäisyyden säilyttämiseen myötävaikuttaneiden muistoa.

Yhdistys kuuluu valtakunnalliseen Vapaussodan Perinneliitto ry:hyn ja on 635 jäsenellään Vapaussodan Perinneliiton suurin jäsenyhdistys.

Tammisunnuntai on yhdistyksen vuosittainen päätapahtuma, jossa muistetaan Etelä-Pohjanmaalla sunnuntai-iltana 27.1.1918 aloitettua venäläisen sotaväen aseistariisuntaa.

Juhlaa kunnioittivat läsnäolollaan myös Vimpelin vt. kunnanjohtaja Seija Kinnunen (oik), kunnanhallituksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso, Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnanitti Mauri Etelämäki, juhlapuheen pitänyt prikaatikenraali evp. Markku Koskela ja Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Tapani Tikkala.

Vimpelinkin historiaa

Tammisunnuntain muistojuhlan tervehdyspuheen pitänyt Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Tapani Tikkala totesi, että vimpeliläisillä voivat röyhistää rintapieliään, sillä ennen tammisunnuntaita tänne uskallettiin ottaa vastaan sotakoulu, jossa ehdittiin kouluttaa vajaan kolmen viikon aikana 207 suojeluskuntalaista vaativiin johtotehtäviin.

Juhlapuheen pitänyt prikaatikenraali evp. Mauri Koskela kiitti puheensa aluksi veteraanisukupolvia siitä, että hän voi pitää puheensa suomen kielellä – ja että voi pitää puheensa itsenäisessä Suomessa.

– Elleivät vapaussoturimme olisi olleet valmiita lähtemää Tammisunnuntaina 1918 päättäväisesti ja uhrivalmiina riisumaan Pohjanmaalle sijoitettuja venäläisiä joukkoja aseista ja osallistuneet myöhemmin vapautustaisteluihin, emme tätä juhlaa viettäisi.

Koskelan mukaan suomalaisten on edelleen oltava valmiita tekemään työtä Suomen ja suomalaisuuden puolesta, kuten tammisunnuntai ja sitä seurannut vapaussota viitoittivat sekä kyettävä puolustamaan länsimaisia arvoja.

– Varmistakaamme jokainen koko yhteiskunnan osalta se, että olemme koko yhteiskunnassa riittävästi valmistautuneita ympärillämme tapahtuviin muutoksiin. Mielestäni tämä tammisunnuntain muistoksi järjestetty juhla on yksi muoto siitä.

Juhlapuheen piti lappajärveläissyntyinen prikaatikenraali evp. Mauri Koskela.

Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaan toi Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Mauri Etelämäki.

Veteraaniaihe toi voiton

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry. julkistaa vuosittain Tammisunnuntain juhlassa lukiolaisille suunnatun ainekirjoituskilpailun tulokset.

Ainekirjoituskilpailua oli pohjustettu dokumentin näyttämisellä ja luennolla. Vimpelin ainekirjoituskilpailun voitti lukion jatkajiin kuuluva halsualainen Sofia Kalliokoski.

Voittoisan Minun veteraanini -kirjoituksensa juhlassa lukenut Sofia kertoi kiinnostuneensa sodasta – ja etenkin siitä, mitä sota tekee ihmiselle – luettuaan Tuntematon sotilas -romaanin.

Sofia palkittiin 200 eurolla. Aaro Anttila, Jimi-Jaakko Mäenpää ja Jori Kuusela palkittiin sadalla eurolla.

Sofia Kalliokoski kertoo lähteneensä rehellisesti miettimään, että mitä veteraani on hänelle. Hänen oma vaarinsa oli sodassa, mutta Sofia ei ehtinyt tavata häntä.
– Olen itse sitä ikäluokkaa, jolla on sukulaisia, jotka ovat oikeasti olleet mukana sodassa ja jotka ovat kertoneet tarinoita eteenpäin ja pystyin niiden avulla kirjoittamaan.

Kirjoitusprosessistaan Sofia kertoo, että kun hän keksi, mistä lähtee kirjoittamaan ja kuinka tuoda oman näkökulmansa esille, ei vienyt kauan aikaa.

– Paljon kauemmin meni miettimistyöhön ja siihen, että mitä kaikkea minä haluan sanoa.

Sofia Kalliokoski luki voitokkaan ainekirjoituksensa nimeltä Minun veteraanini.

Yleisöä liikutuksen valtaan saaneessa Minun veteraanini -aineessaan Sofia Kalliokoski kirjoittaa muiden muassa seuraavasti: Veteraani on minulle nuorena lukiolaisena vanha yhden raajoistaan menettänyt mies, joka istuu hiljaa ja polttaa tupakkaa.

Veteraani on itsenäisyyspäivänä presidenttiä kättelemään astuva entinen sotilas. Veteraani on tarinoita kiikkutuolissa kertova vaari. Veteraani on isällinen, vaikkei välttämättä isä olisikaan.

Ja kuten vanhempiaan tulee kunnioittaa, minäkin kunnioitan veteraaneja. Kunnioitan, vaikken ymmärrä heidän kärsimäänsä kipua ja tuskaa. Kunnioitan, vaikken tietäisi, mitä tekoja he ovat isänmaamme puolesta tehneet. Kunnioitan, sillä niin on opetettu.

Kunnioitan sitä hiljaista vanhusta, joka ehkä joutui katsomaan vierestä, kun toverilta lähti jalan sijasta pää. Kunnioitan, sillä voinko muutakaan?

Arvokas, kiitollinen juhlatunnelma

Tammisunnuntain muistojuhlassa musiikista vastasi Laivaston soittokunta, johtajanaan musiikkikomentajakapteeni Petri Junna.

Juhlassa Laivaston soittokunta esitti muiden muassa Karl Collanin säveltämän Vaasan marssin ja Jean Sibeliuksen säveltämän Jääkärimarssin sekä Toivo Kuulan Vapaan kansan.

Juhlassa esiintyi myös Vimpelin seurakunnan kamarikuoro kanttori Arto Turpelan johdolla.

Vimpelissä ensimmäistä kertaa pidetyn Tammisunnuntain muistojuhlan järjestelyt ja myös itse juhla onnistuivat Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n puheenjohtajana toimivan vaasalaisen Tapani Tikkalan mukaan hyvin.

– Juhlasta jäi kiitollinen tunnelma, sali oli likimain täynnä. Emme osanneet odottaa, että tulee näin paljon ihmisiä.

Vimpeliin oli saapunut juhlavieraita aina Teuvaa, Kauhajokea, Kurikkaa ja Ilmajokea myöten. Vimpeli on järjestyksessään 22. paikkakunta, jossa vietetty Tammisunnuntain muistojuhla.

Seinäjoella juhla on järjestetty kolmesti sekä Lapualla, Kauhajoella ja Ähtärissä kahdesti.

Vimpelissä Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n vaalima muisto oli esillä myös kokonaan uudella tavalla eli kymmenen postikortin sarjana, jossa on kuvattuna muiden muassa Vimpelin kirkko, Vimpelin vapaussodan muistomerkki sekä Pokelan komppanian muistomerkki.

Virpi Poikelin

Muokattu 29.1.2019 klo 19.38 – korjattu prikaatikenraali evp. Mauri Koskelan etunimi.