Ensimmäisenä kuvauspäivänä purkitettiin muiden muassa kohtaus, jossa lähdetään hiihtämällä Vimpelin Krouviin. Unelan nuorten rooleissa ovat vasemmalta lukien Jarmo Ikola (Esko), Matias Källi (Markku), Paavo Matintupa (Heimo), Aleksi Falk (Tapio), J.-P. Sirviö (Antero), Samuli Rantanen (Asko) ja Teemu Vola (Risto).

Unelan takan kipinät syttyvät elokuvaksi

Alajärven Paalijärvellä paikalliset nuorukaiset kokoontuivat 1960-luvun puolivälissä ja 70-luvun alussa vanhaan, Unela-nimiseen taloon.

Unelassa viitisentoista idearikasta, iältään 18–24-vuotiaat nuorta miestä vietti aikaa ja kehitteli sekä toteutti elämää ihmeellisempiä tekoja. Nyt Unelan nuorten elämä on taipumassa elokuvaksi, jonka kuvaukset käynnistyivät viime sunnuntaina.

Eerik Kantokosken ohjaaman Kipinöitä Unelan takasta -elokuvan ensi-iltaa vietetään syyskuussa Paalijärven tanssilavalla.

Luvassa on mielenkiintoinen aikamatka, jonka lopussa pohditaan sitä, mikä merkitys nuorten idearikkaalla ja tiiviillä yhteisöllä on ollut heidän elämänsä myöhempiin vaiheisiin.

Elokuvassa eletään aikaa, jolloin kännyköistä ei ollut tietoakaan ja televisiosta näkyi Me Tammelat ja lumisadetta. Kaikki elokuvassa kerrottavat tapahtuma ovat oikeasti tapahtuneet Unelan talossa kokoontuneille nuorille.

Elokuvan primus motor, Asko Ranta-aho kertoo, että elokuvan aikakausi toistuu aitona vaatteita ja muuta tarpeistoa myöten. Esimerkiksi hiihtokohtausta varten etsittiin suksia, sauvoja ja monoja.

Suksia haettiin Kaustiselta ja Virroilta asti. Vimpelin Suksitehdasmuseolta saatiin lainaksi suksia ja monoja. Vaatteita on hankittu esimerkiksi kirpputoreilta.

Elokuvassa näkyvät 60-luvun loppupuolen ja 70-luvun alkupuolen vaatteet ja esimerkiksi sukset. Siva-sukset saatiin lainaksi Vimpelistä.

Elokuvan taustayhteisönä on Paalijärven Kyläyhdistys, joka on saanut tukea elokuvan tuottamiseen sekä yksityishenkilöiltä että muiden muassa Vimpeli-Seuralta ja Järviseutu-Seuralta.

Elokuvan kustannusarvio on reilut 10000 euroa.

Muisteloista käsikirjoitus

Elokuvan keskiössä olevat miehet kokoontuivat Unelaan muistelemaan jälleen kerran menneitä elokuussa 2017.

Makkaranpaiston lomassa Asko Ranta-ahon päässä syttyi idea, että monivaiheisesta nuoruudesta voisi tehdä fiktiivisen dokumentin. Ranta-aho on monessa mukana elokuvaa toteutettaessa: käsikirjoittaja, tuottaja, äänittäjä, puvustaja ja tarpeistonhoitaja.

– Olemme keskenään hioneet tekstiä ja muistelleet tapahtumia, summaa käsikirjoittajiin kuuluva Risto Koivisto.

Koiviston mukaan porukkahenki on kantanut vuosikymmenten läpi.
– Kun Unelan porukka kokoontuu, jatkuu juttu kuin eilisestä päivästä.

Kipinöitä Unelan takasta -elokuvan ohjaava Eerik Kantokoski kertoo, että elokuvaa kuvataan neljänä tai viitenä viikonloppuna. Kuvauspäiviä on kaikkiaan noin kahdeksan.

Näyttelijät onnistuivat Kantokosken mukaan ensimmäisenä kuvauspäivänä hyvin. Kantokoski kuvailee produktiota kunnianhimoiseksi harrastajatuotannoksi, joka antaa elokuvanäyttelemisestä kiinnostuneille harrastajille mahdollisuuden toteuttaa itseään.

– Ohjaajana olen tarkka aika monesta asiasta. Kannustan ja tuen näyttelijöitä ja autan heitä vauhtiin. Kun he pääsevät vauhtiin, päästän irti.

Eerik Kantokoski toimii elokuvan ohjaajana.

Samulista tuli Asko

Elokuvan näyttelijäkaarti on 15 hengen suuruinen ja teknisestä puolesta vastaa kuuden hengen suuruinen tiimi.

Nuorta Asko Ranta-ahoa esittää 26-vuotias Samuli Rantanen Seinäjoelta. Hän on ollut mukana monessa teatteriproduktiossa, muiden muassa viime kesänä pyörineessä Seinäjoen Kaupunginteatterin Provinssimusikaalissa ja parhaillaan Teatteri Lapuan ohjelmistossa olevassa Kaunottaressa ja hirviössä.

Eerik Kantokoski kysyi Rantasta mukaan Paalijärven elokuvaproduktioon.

Samuli Rantanen (vas.) esittää elokuvassa nuorta Asko Ranta-ahoa. Ranta-aho on tyytyväinen ohjaaja Eerik Kantokosken tekemään roolivalintaan.

Rantasen mielestä elokuvassa näyttelevien kesken on ollut tärkeää luoda kaverillinen porukka ja vaikutelma, että henki on samanlainen kuin aikanaan esikuvillaan.

Hän toteaa myös, ettei Unelan porukan henki eroa toisten ystäväporukoiden hengestä millään tavalla. Rantanen kertoo, ettei hän roolia rakentaessaan ole lähtenyt miettimään ulkoisia asioita.

Dialogi määrittää paljon asioita. Pääperiaate rooliin valmistautumisessa on ollut sama kuin yleensä roolia rakennettaessa.

– Olen lähtenyt roolia varten kaivamaan asioita itseni kautta. Olen miettinyt myös omaa nuoruuttani. Olen myös jutellut oikean Askon kanssa ja hän on kertonut eri asioista ja tapahtumista.

Asko Ranta-aho on tyytyväinen Eerik Kantokosken tekemään roolivalintaan.
– Samuli on ollut roolissaan todella hyvä, mitä olen otoksista katsonut, kehaisee Ranta-aho.

Hiihtoa ja autoajelua

Vimpeli oli 60-luvun loppupuolella ja 70-luvun alussa Järviseudun nuorten keskuspaikka, jonne Alajärvenkin nuoret suuntasivat. Vimpelissä oli Suomen ensimmäinen Kantakrouvi.

Nuorisokuvissa käytiin katsomassa tuon ajan hittielokuvia, samoin samassa tilassa esitettyjä näytelmiä. Nuorisotalon kahvilassa vietettiin aikaa.

Myös Vimpelin näteillä tytöillä oli oma osuutensa paalijärveläisnuorukaisten Vimpelin-visiitteihin. Sittemmin peräti seitsemän Unelassa aikaansa viettäneestä nuorukaisesta löysi puolisonsa Vimpelistä.

Tanssijalka vipatti Kisarannassa sekä Lappajärven Halkosaaressa. Danny, Johnny, Topmost, Risto Oja-Lipasti, Tapani Kansa ja etenkin Kirka saivat paalijärveläisnuorukaiset lähtemään liikenteeseen.

Yhtäkin erikoista tapahtumaa eletään uudelleen elokuvassa. Siihen liittyvät Unelan nuorten perustaman Bensaa suonissa -yhdistyksen omistama Skoda, vaihteiston rikkoutuminen ja pitkä kotimatka peruuttamalla.

Jyrki Karhusen omistama Skoda näkyy tekeillä olevassa elokuvassa. Esikuvana olevalla paalijärveläisnuorukaisten omistamalla Skodalla tehtiin monta ikimuistoista reissua.

Yhtenä pääsiäisenä nuoret miehet päättivät lähteä hiihtämällä Vimpelin Krouviin. Tämäkin toteutettu ideanpoikanen on mukana elokuvassa.

Oikeassa tapahtumain kulussa oli mukana myös muutama luoma-aholainen nuorukainen, joita yllytettiin hiihtämään Krouviin valkoisen valheen turvin.

Elokuvan ensimmäisen kuvausviikonlopun aikana kuvauksia tehtiin niin Paalijärvellä, Vimpelissä kuin Itäkylässäkin.

Virpi Poikelin